Lounais-Suomen sinilevätilanne parantunut entisestään – sinilevä voi vielä runsastua kesän aikana

Jari Laurikko
Sinilevää eteläisessä Nauvossa heinäkuussa.
Sinilevää eteläisessä Nauvossa heinäkuussa.

Sinilevätilanne Lounais-Suomen alueella on kuluvalla viikolla helpottunut entisestään viime viikkoon verrattuna. Runsaasti sinilevää on havaittu jälleen kahdella ely-keskuksen vakiohavaintopaikalla: Uudenkaupungin Santtion uimarannalla ja Köyliönjärven Yttilän Ottassa. Vain hieman sinilevää havaittiin 14 vakiohavaintopaikalla.

Muita sinilevähavaintoja ei ole viikon aikana ilmoitettu ELY-keskukseen, ja Järvi-Meriwikiin on kirjattu huomattavasti vähemmän levähavaintoja viime viikkoihin verrattuna. Kuluvan viikon aikana hieman sinilevää on Järvi-Meriwikiin kirjattujen havaintojen mukaan havaittu ainoastaan Naantalin Askaistenlahdella.

Tuulet ja sateet ovat edelleen sekoittaneet vesistöjä hajottaen sinileväesiintymiä. Paikoin veden lämpötila on myös laskenut, mikä hidastaa sinilevien runsastumista. Pintavesistä ravinteet ovat runsaiden sinileväkukintojen myötä loppumassa, ja se on myös saattanut helpottaa sinilevätilannetta.

Mikäli tuulinen sää jatkuu, se voi tuoda ravinteita pintaveteen sinilevien ravinnoksi. Varsinais-Suomen ely-keskuksen mukaan on siis mahdollista, että sinilevät vielä pääsevät runsastumaan kesän aikana. Mihin suuntaan sinilevätilanne kehittyy, riippuu tulevista sääolosuhteista.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen leväseurannan havainnot:

Saaristomeren vakiohavaintopaikoilla sinilevää on havaittu vähän Merimaskun Kirkonsalmessa, Kaarinan Harvaluodossa ja Hovirinnan uimarannalla, Mynälahden Kärmäläisessä, Ruissalon Saaronniemessä, Nauvon Seilissä ja Korppoon Utössä.

Selkämeren vakiohavaintopaikoilla sinilevää on havaittu runsaasti Uudenkaupungin Santtion uimarannalla. Hieman sinilevää havaittiin Luvian Mustakarilla, jossa levämäärä oli vähentynyt viime viikosta. Vähän sinilevää on myös havaittu Rauman Otanlahdella ja Mannerveden Isossa Marjakarissa.

Nauvon Käldingen Lillvikenistä viime viikolla otetusta näytteestä löydettiin Nodularia-sinilevää. Nodularian esiintymät ovat tutkittaessa aina todettu myrkyllisiksi.

Sisävesialueiden vakiohavaintopaikoilla sinilevää on edelleen havaittu runsaasti vain Köyliönjärven Yttilän Ottassa. Hieman sinilevää on havaittu Pyhäjärven Kauttualla ja Katismaan uimarannalla, Ylisjärven itärannalla ja Kiskon Kirkkojärvessä.

Järvien sinileväkukinnat vähentyneet

Janne Linnovaara, STT

Järvien runsaat sinileväkukinnat ovat vähentyneet, ja sinilevätilanne on nyt ajankohdalle tyypillinen, kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke). Runsaat havainnot ovat pääosin eteläisen Suomen järviltä, joilla sinilevää on ollut paljon edellisinäkin viikkoina ja sinileväongelmia myös aiempina kesinä.

Merialueella, erityisesti Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä, on sen sijaan edelleen melko runsaasti sinilevää veteen sekoittuneena.

– Sinilevien muodostamia laajoja pintalauttoja ei Suomen merialueilla ole enää satelliittikuvissa nähty, ja jatkuessaan tuulinen sää pitää sinilevät veteen sekoittuneena, sanoo tutkija Sirpa Lehtinen Syken tiedotteessa.

Uusia pintakukintoja voi Syken mukaan vielä esiintyä sekä järvillä että merialueilla, jos sää on tyyni ja helteinen. Suomen merialueiden ulkopuolella sinilevälauttoja esiintyy edelleen.

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsastunut sinilevä muodostaa veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja, ja sitä kasautuu rannoille.

Sinilevät voivat tuottaa erilaisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Sinileväinen vesi voi lisäksi aiheuttaa muun muassa iho- ja silmäoireita, pahoinvointia, flunssan kaltaisia oireita, kuumeilua tai allergisia reaktioita.

Etenkin pienet lapset ja lemmikit on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Vettä ei myöskään pidä käyttää löyly- tai kasteluvetenä.

Sinilevälle altistunut iho on hyvä pestä puhtaalla vedellä ja saippualla. Silmät huuhdellaan pelkällä vedellä. Vatsaoireisen on tärkeää huolehtia nesteensaannista. Kipu- tai kuumelääkkeitä ei yleensä tarvita.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.