Merimetsokannassa enää vain lievää kasvua – Uudenkaupungin yhdyskunta pieneni viime kesästä lähes 500 pesällä

Seppo Knuuttila
Suurin merimetsoyhdyskunta on Uudessakaupungissa, mutta sen pesämäärä on laskenut viime vuodesta reilusti.
Suurin merimetsoyhdyskunta on Uudessakaupungissa, mutta sen pesämäärä on laskenut viime vuodesta reilusti.

Uudenkaupungin merimetsoyhdyskunta pieneni lähes 500 pesällä edelliskesästä, tiedottaa Suomen ympäristökeskus Syke. Enimmillään 20 merikotkan havaittiin saalistavan yhdyskunnan sisällä samanaikaisesti.

Uudenkaupungin merimetsoyhdyskunta on Suomen suurin, ja siellä pesiä on tänä vuonna havaittu 2 380. Yhteensä merimetsoyhdyskuntia havaittiin tänä kesänä Suomessa 49 kappaletta.

Yhdyskuntien määrä oli samaa luokkaa kuin neljänä edeltävänä kesänä. Lähes puolet yhdyskunnista pesi linnustonsuojelualueilla.

Puolet koko merimetsokannasta pesii yhdeksässä suurimmassa yhdyskunnassa. Muita yli tuhannen pesän yhdyskuntia on Kirkkonummella (1 793), Eurajoella (1 775 ja 1 160), Vaasassa (1 589), Mustasaaressa (1 551) ja Turussa (1 375).

Kesän 2017 yhdyskunnista kolmannes pieneni ja kaksi viidesosaa kasvoi. Kahdeksan yhdyskuntaa autioitui ja kokonaan uusia yhdyskuntia havaittiin yhteensä neljä: Haminassa, Porissa, Kristiinankaupungissa ja Kokkolassa.

Merimetsokanta kasvoi Suomen merialueilla kolmella prosentilla edellisvuodesta. Kesällä 2018 merimetsojen pesiä laskettiin yhteensä noin 26 700 kappaletta.

Vuonna 2017 pesiä oli 26 000. Kolmannes pesistä sijaitsi Suomenlahdella ja viidennes Saaristomerellä, Selkämerellä sekä Merenkurkussa. Merenkurkun ja Selkämeren välillä pesimäkanta heittelehti jo kolmatta kesää johtuen sekä poikkeamisluvalla että laittomasti tehdyistä pesintöjen häirinnöistä.

Saaristomerellä kanta pysyi viime vuoden tasolla. Pesiä oli 5 790.

Lähitulevaisuudessa kantaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia, vaikka se voi vaihdella alueellisesti paljonkin.

Kuluneena kesänä Närpiön ulkosaaristosta häädettiin luvattomasti ainakin kaksi yhdyskuntaa, joissa oli yhteensä vähintään 1 200 pesää. Selkämeren kanta pieneni yli 1 600 pesällä, kun taas Merenkurkun kanta kasvoi yli 1 400 pesällä edelliskesästä.

Merialueilla pesintöjä tuhottiin Närpiön lisäksi ainakin Kemiönsaarella yhdessä yhdyskunnassa.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Merimetsot
Merimetsojen määrä on riippuvainen kalojen saatavuudesta.
Lokkien määrä putosi kun kaatopaikat suljettiin.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tuloksia odotellessa??!!
Tutkimuksissa on merimetsojen ja hylkeiden ulosteissaan levittämät väkäkärsämadot ja niiden vaikutus silakan mädin laatuun. Luulisi tällä tutkimuksella olevan kiire, sillä jos silakkakanta on uhattuna, on koko itämeren ekosysteemi uhattuna!! Miksei mediassa keskustella lainkaan väkäkärsämadoista, vaan ainoastaan niiden levittäjien suojelulusta?? Tulee mieleen onko..
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Tuloksia odotellessa??!!
Silakkakanta ei ole uhattuna. Kyseessä on varsin harmiton loinen, jota on tavattu vain satunnaisesti Airiston silakoissa. Niiden osuus koko
Itämeren silakkakannasta on marginaalinen. Pääosa silakoissa kuteekin muualla kuin Saaristomerellä vaikka näin on annettu ymmärtää. Kaloissa on yleisesti paljon loisia, mutta harvoin jos koskaan ne vaikuttavat kalakannan kokoon. Tärkein yksittäinen tekijä on kalastus. Esimerkiksi Saaristomeren kuha on ylikalastettu. Tämä näkyy myös siinä, että kalat ovat pienikokoisia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Tuloksia odotellessa??!!
Kaittimella on ilmeisesti faktaa tästä? Pistä ihmeessä lähteet kehiin. Väkäkärsämatojen on jo todettu heikentävän silakan mädin laatua kovettamalla sitä. Loisena se ei ole haitallinen ihmiselle, koska pesiytyy vatsaonteloon, eikä näin ollen kulkeudu ruokakäytössä ihmiseen. Haitallinen se silakalle kuitenkin on! On totta, että väkäkärsämatoja ei vielä huom vielä esiinny laajalla alueella, eli olisiko nyt oikea aika toimia!!?? Silakka on myös pelaginen kala, joka alati vaihtaa maisemaa. Luuletko, ettei loiset kulkeennu muualle?? Minä olen todella huolissani Itämerestä, miksi sinä et??
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sama maku
Pesässä on sama väritys kuin trendikkäissä ihmisasunnoissa - suositaan siis valkoisia pintoja.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Sama maku
Koko saari on paskan polttama, mikään ei kasva ikinä, aivan kuten suojelijoiden aivokoppa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Huolestuttava uutinen kalastajille ja meren rehevöitymiselle
Nyt alkaa pudota pohja kalastajien korvausvaatimuksilta, kun merimetsot eivät enää syö kaikkia meren kaloja. Sinilevän torjuntaan on ehdotettu keinoiksi mm. Itämeren kalan syömistä. Merimetsot ovat siis Itämeren pelastajia! Luonto hoitaa tässäkin populaatiot tasapainoon. Pedot (tässä merikotkat) säätelevät tehokkaasti saaliskantoja, etteivät ne kasva liian suuriksi. Mutta onko merikotka sitten uhka Itämeren toipumiselle?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Huolestuttava uutinen kalastajille ja meren rehevöitymiselle
Kaiutin kunnostautuu populistina. Merimetsot ja hylkeet eivät syö pohjaa tonkivia särkikaloja, jotka nostavat fosforia pohjasta, joka taas edesauttaa rehevöitymistä. Esimerkiksi suureksi kasvavaa lahnaa ei kalasta ihmiset eikä eläimet. Kotkakanta toki kasvaa ja alkaa vastata merimetsokannan kasvuun nyt, kun ilmeisesti ovat oppineet niitä hyödyntämään. Tästäkään ei ole mustaa valkoisella. Merimetsot eivät todellakaan Itämerta pelasta!! Kaiuttimella on suuri viha ammattikalastajia kohtaan. Älä vihapäissäsi silti suojele merimetsoa vain kostoksi kalastajille.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Taidettiin
joku aika sitten uutisoida, että ahvenkanta on heikennyt radikaalisti.
Niinhän siinä käy eläinmaailmassa, että kun ruoka vähenee, karsiutuu vastaavasti syöjäpopulaatio.
No, ei huolta, jäljellä on riittävästi merimetsoja huolehtimassa, ettei ahvenkanta pääse elpymään.

Mutta ei haittaa, syödään lihaa kalan sijaan...
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Yhä kasvaa
"Merimetsokannassa enää vain lievää kasvua"
- kasvaa yhä kuitenkin. Parempi olisi, jos kanta ensin alkuun nyt vaikkapa puolittuisi.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Airiston kuhat
Kuinka monta kuhaa on saatu saaliiksi Viheriäisten aukolta
kuluneena vuonna ? Tiedossani niitä ei ole. Siitä pitää huolen
liki 3000 merimetsoa ja hylkeet päälle... Äijäkarin haju on sanoinkuvaamaton.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Airiston kuhat
Nämä vihertävät jotka ei tiedä luonnosta mitään istuvat Helsinkissä ovat suuria asiantuntijoita(Merimetso) ovatko he edes nähneet koko lintua luonnossa?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ristilintu
Hyvä uutinen.Vielä kun saadaan tuon kasvun tilalle lasku niin olisi suorastaan ihana.Vanha kansa sanoi Merimetsoa "ristilinnuksi"
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
"Kasvoi vain 3 prosenttia"
No, jopa oli "hyvä" uutinen. Merimetso ei todellakaan kuulu tänne, se tuhoaa luontoa, karkottaa mm. haahkat niiden tyypillisiltä lepopaikoilta ja aiheuttaa merkittäviä vahinkoja kalastuselinkeinolle. Ainoa oikea menettely olisi poistaa sen täysin perusteeton rauhoitus.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.