Pyhärannassa hätämajoitus kahdeksalle henkilölle – poliisi tutkii palon syytä

Roni Lehti
Pyhärannassa keskiviikkona syttyneen metsäpalon tieltä evakuoitiin 20 kiinteistöä.
Pyhärannassa keskiviikkona syttyneen metsäpalon tieltä evakuoitiin 20 kiinteistöä.

Sara Harju

Pyhärannan kunta on järjestänyt hätämajoituksen yhteensä kahdeksalle henkilölle. Pyhärannan vt. kunnanjohtajan Katja Törrösen mukaan kaksi pitkäaikaissairasta henkilöä on majoitettu Onnenkarin hoivakotiin, ja kuusi henkilöä on sijoitettu kunnan kiinteistöön Santtion kylään.

Palavalta metsäalueelta on evakuoitu yli 20 kiinteistöä. Osa saattoi olla jo valmiiksi tyhjillään.

Törrösen mukaan Pyhärannan kunnalla ei ole tarkkaa tietoa evakuoitujen ihmisten määrästä. Moni on lähtenyt alueelta omia reittejään suoraan tuttavien ja sukulaisten luo.

Kunnan tiedossa ovat vain ne henkilöt, jotka ovat tulleet kylätalo Mainingin kautta. Ihmisten evakuoiminen palavalta alueelta on ollut poliisin ja pelastuslaitoksen tehtävä.

Pyhärannan terveysasema avattiin tänään torstaina yhdeltätoista, ja sieltä saa tarvittaessa kriisiapua. Paikalla on Törrösen mukaan sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kaksi psykologia ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Myös kirkkoherra on keskusteluapuna.

– Usein näissä tilanteissa menee niin, että keskusteluntarve tulee vasta myöhemmin, Törrönen toteaa.

Virka-ajan ulkopuolella paikalla on henkisen työryhmän auttajia, eli SPR:n henkilökuntaa.

Tällä hetkellä Pyhärannan kunnassa seurataan tilannetta. Sadan hehtaarin alue on rajattu, ja sammutustyöt jatkuvat.

– Nyt on aikamoinen tuuli ja helle, jotka vaikeuttavat pelastushenkilöstön toimintaa.

Uudenkaupungin poliisin mukaan palon syy on tutkinnassa. Palosta keskiviikkona hätäkeskukseen ilmoittaneet henkilöt arvelivat syyksi metsäkoneesta lähteneen kipinän. Poliisi ei torstaina varmistanut tietoa.

Juttua korjattu 19.7. klo 13.50: kirjoitusvirhe korjattu jutun loppupuolella.

VPK:t eivät ole oman onnensa nojassa edes haja-asutusalueilla, kalusto on toistaiseksi riittänyt isoissa maastopaloissa

Saana Huhtala

Pelastustoiminta nojaa Suomessa suureksi osaksi vapaapalokuntiin. Kaupungeissa on ympäri vuorokauden miehitetyt paloasemat, mutta haja-asutusalueilla ja pienemmillä paikkakunnilla ensilähdöstä vastaavat melkein poikkeuksetta sopimuspalokunnat.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokan mukaan asiaan ei kuitenkaan sisälly dramatiikkaa.

– Ensilähdön vastuu on usein vapaapalokunnan vastuulla, mutta ne eivät missään nimessä ole oman onnensa nojassa. Maakunnan pelastuslaitos on toiminnasta vastuussa, ja sieltä tulee tarvittaessa apuja. Siellä myös päätetään, tarvitaanko suurissa paloissa esimerkiksi naapuripelastuslaitoksilta lisää apua tai jopa puolustusvoimien virka-apua, Lokka kertoo.

Suomessa on toistaiseksi riittänyt aina hyvin kalusto metsäpalojen sammuttamiseen. Pelastuslaitosten varautuminen -työryhmän puheenjohtajana toimiva Lokka näkee kuitenkin riskejä epätavallisen pitkissä ja kuumissa ilmoissa.

– Vakavien metsäpalojen riski kasvaa koko ajan. Tänä vuonna jo hyvin aikaisin keväällä maasto oli ennennäkemättömän kuiva. Vaikka kalusto on riittänyt toistaiseksi, täytyy koko ajan miettiä tulevaa.

Lokka näkee Suomen valmiuden olleen toistaiseksi hyvän nimenomaan laajan poikkihallinnollisen yhteistyön vuoksi. Erityisesti metsäpaloissa tarvitaan yleensä paljon työvoimaa, jolloin virka-avun pyytäminen muilta viranomaisilta on tarpeen.

Tarvittaessa apua voidaan Ruotsin tavoin pyytää ulkomailta, mutta se on ministeriötason päätös.

Lisäksi tehokkaan metsänhoidon vuoksi metsissä on kattavat metsätieverkostot, joiden ansiosta palokunta pääsee yleensä helposti lähelle metsäpaloa.

– Suomessa on kattavat metsäpalojen tähystyslennot, mikä on ollut toimiva systeemi. En tiedä, onko Ruotsissa tällaista järjestelmää, mutta esimerkiksi meidän alueellamme on tehty tänäkin vuonna paljon havaintoja kulolentojen avulla. Aluksihan kaikki palot ovat pieniä, Lokka kertoo.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.