Lauantai 16.12.2017Auli, Aulikki, Aada

20 000 euron palkinto turkulaiselle valkosolututkimukselle

Turkulainen tutkimusryhmä löysi mekanismin, joka säätelee elimistön puolustussolujen kehittymistä ja toimintaa kudoksissa.

Martti Ahlstén
Tohtorikoulutettava Norma Jäppinen (vas.), dosentti Kaisa Auvinen, professori  Marko Salmi ja dosentti Pia Rantakari yhdessä muun tutkimusryhmän kanssa palkittiin Medix-palkinnolla.
Tohtorikoulutettava Norma Jäppinen (vas.), dosentti Kaisa Auvinen, professori  Marko Salmi ja dosentti Pia Rantakari yhdessä muun tutkimusryhmän kanssa palkittiin Medix-palkinnolla.

Siiri Welling

Turkulainen tutkimusryhmä palkittiin 20 000 euron arvoisella Medix-palkinnolla. Tutkimusryhmä selvitti valkosolujen siirtymistä verestä kudoksiin ja päinvastoin, ja heidän tutkimuksensa julkaistiin viime vuoden lokakuussa Nature-lehdessä.

– Se on oikein mukava huomionosoitus tällaiselle isolle työlle, mitä on tehty ja hienoa, että se on noussut kansainväliseen näkyvyysluokkaan, toteaa tutkimusryhmää johtanut professori Marko Salmi Turun yliopistolta.

Tutkimukset kestivät noin puolitoista vuotta, mikä on Salmen mukaan harvinaisen lyhyt aika, kun puhutaan biolääketieteellisestä tutkimuksesta.

– Löysimme uuden mekanismin, joka säätelee elimistön puolustussolujen kehittymistä ja toimintaa kudoksissa. Sitä kautta se voi kertoa siitä, millaisia erilaisia alatyyppejä tällä makrofagi-tyypin valkosolulla on elimistössä ja miten ne eri alatyypit toiminnallaan eri tilanteissa toimivat, selventää Salmi.

Tutkimusta saattaa olla mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa eri tautien, kuten syövän hoidossa. Makrofagisolut ovat tärkeitä syövässä, mutta niiden toiminta on kuin kaksiteräinen miekka syövän hoidossa. Silloin kun ne toimivat optimaalisesti, ne toimivat elimistön omana puolustusmekanismina, joka tuhoaa syöpäsoluja. Syöpäsolut ovat kuitenkin sen verran kieroja, että ne osaavat muuttaa makrofagisolujen käyttäytymistä, ja silloin makrofagisolut rupeavatkin haittaamaan elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa edistäen syövän kasvua ja leviämistä.

– Tässä tasapainossa on tärkeää ymmärtää valkosolutyyppien alaluokat, eli se, minkälaiset valkosolut ovat hyviä ja minkälaiset sitten haitallisia, kansantajuistaa Salmi.

Martti Ahlstén
Turkulainen tutkimusryhmä tutki valkosolujen käyttäytymistä. Konfokaalimikroskoopin äärellä vasemmalta dosentti Kaisa Auvinen, tohtorikoulutettava Norma Jäppinen, professori  Marko Salmi ja dosentti Pia Rantakari.
Turkulainen tutkimusryhmä tutki valkosolujen käyttäytymistä. Konfokaalimikroskoopin äärellä vasemmalta dosentti Kaisa Auvinen, tohtorikoulutettava Norma Jäppinen, professori  Marko Salmi ja dosentti Pia Rantakari.

Tutkimus syntyi aikaisemman tutkimuslinjan pohjalta, ja kyseessä oli ennen kaikkea uusi haara isosta tutkimuskentästä. Salmi uskoo, että saman aiheen tutkimus jatkuu.

– Nyt selvitimme tosiaan sen perusmekanismin normaalitilanteessa. Saman mekanismin toimintaa tulehdustilanteissa ja esimerkiksi syövän hoidossa voidaan tutkia sitten jatkossa. Mutta työ etenee pienin askelin ja julkaisemme yhden palasen kerrallaan. Jotta kokonaiskuva selviää, täytyy mekanismia katsoa monessa eri taudissa ja monelta eri puolelta, sanoo Salmi.

Salmen johtamaan Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan immunologian tutkimusryhmään kuuluivat Turun yliopiston dosentit Pia Rantakari ja Kaisa Auvinen sekä tohtorikoulutettavat Noora Jäppinen, Emmi Lokka ja Elias Mokkala. Lisäksi työn tekemiseen ovat osallistuneet professori Johanna Ivaska, dosentti Kati Elima, tutkijatohtori Emilia Peuhu ja tutkija Heidi Gerke.

– Turun yliopiston suhteen on merkittävää, että saimme kokonaan täällä tehdyn työn julkaistua arvostetussa tieteellisessä lehdessä. Se osoittaa, että tutkimuksessamme on katsottu olevan merkittävää uutuusarvoa ja originellisuutta, toteaa Salmi.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Entäs ulkomaiset lääkejätit?
Tietty tommonen tunnustus kiva on mutta kun kerran päässyt arvostettuun kansainväliseen julkaisuun tutkimus niin maallikolle herää väistämättä kysymys että oliskos joku iso lääkejätti valmis pistään tommosen pari nollaa perään tohon palkintosummaan edesauttaakseen tulevaa jatkotutkimustyötä? Siinä kun syntyis melkosesti tutkijanpaikkoi Turkuun.. .
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.