Tiistai 21.11.2017Hilma

Turun veriteot

Puukottajaa jahdannut turvapaikanhakija: "Jonkunhan oli pakko auttaa"

Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut Ahmad Hosseini, 18, yritti estää puukottajaa loppuun saakka. Matkalla Turun kauppatorilta Puutorille hän todisti viittä puukotusta. Seuraavan yön hän näki painajaisia, lauantaina hänellä oli yhä uhrien verta vaatteissaan.

Tatu Lertola
Perjantaina Ahmad Hosseini, 18, juoksi veitsimiehen perässä koko matkan Kauppatorilta Puutorille yrittäen estää veriteot.  Lauantaina hän saapui ystäviensä kanssa veritekojen näyttämölle laskemaan kukan ihmisoikeuksien puolesta ja uhrien muistoksi. Loukkaantuneita auttaneen nuorukaisen vaatteissa oli yhä uhrien verta, sillä hän ei ollut ehtinyt käydä kotona vaihtamassa vaatteitaan.
Perjantaina Ahmad Hosseini, 18, juoksi veitsimiehen perässä koko matkan Kauppatorilta Puutorille yrittäen estää veriteot. Lauantaina hän saapui ystäviensä kanssa veritekojen näyttämölle laskemaan kukan ihmisoikeuksien puolesta ja uhrien muistoksi. Loukkaantuneita auttaneen nuorukaisen vaatteissa oli yhä uhrien verta, sillä hän ei ollut ehtinyt käydä kotona vaihtamassa vaatteitaan.

Rebekka Härkönen

Ahmad Hosseinin, 18, punaisen ruutupaidan hihat ovat veressä. On jo lauantaipäivä, mutta nuorukainen ei ole ehtinyt vaihtaa ylleen puhdasta vaatetta.

– En halunnut viettää yötä yksin, Hosseini kertoo.

– Menin kaverini luokse. Nukuin viime yönä yhteensä ehkä kaksi tuntia. Heräsin jatkuvasti painajaisiin, joissa vilisivät perjantain tapahtumat.

Hosseinin puhe on kuin sarja pitkiä raskaita huokauksia. Perjantaina hänen kavereiltaan tulvi kyselyitä, oliko hän ollut Turun torilla massapuukotusten aikaan.

– Kielsin olleeni, en halunnut kertoa kenellekään. En halunnut, että kukaan kutsuu minua sankariksi, kun ihmisiä oli juuri kuollut.

Hosseini painaa katseensa alas, hän tuijottaa hetken tyhjää ja huokaa taas.

Afganistanilaissyntyinen Hosseini tuli Suomeen vuoden 2015 pakolaisaallon mukana. Hän pakeni sotaa ja opiskelee nyt ensimmäistä vuotta lähihoitajaksi Suomessa.

Hosseinilla on uusi turvapaikkahakemus vireillä, eikä hän vielä tiedä, saako hän jäädä Suomeen.

Perjantaina hän oli suorittamassa opintoihinsa liittyvää työharjoittelua Turun keskustassa sijaitsevassa päiväkodissa.

Töistä päästyään nuorukainen oikaisi Kauppatorin poikki aikeenaan suunnata bussipysäkille.

– Näin kaverini istumassa grillin edessä ja jäin juttelemaan hänen kanssaan, Hosseini kertoo.

Äkisti kaverukset kuulivat kovaa huutoa grillin toiselta puolelta.

– Siellä oli mies, jolla oli veitset molemmissa käsissä. Hän oli puukottanut naista, joka makasi nyt maassa.

Veitsimies lähti juoksemaan karkuun kohti vihannes- ja hedelmäkojujen keskikäytävää.

– Mustapaitainen ulkomaalainen mies juoksi hänen perässään ja huusi, että ottakaa kiinni. Mustapaitainen oli ilmeisesti tämä Tukholmassa asuva Hassan, josta lehdissä on kerrottu, Hosseini kuvailee.

Lehtikuva/Kirsi Kanerva
Ahmad Hosseini näkyy uutiskuvatoimiston kuvissa tapahtumapaikalla perjantaina.
Ahmad Hosseini näkyy uutiskuvatoimiston kuvissa tapahtumapaikalla perjantaina.

Hosseini ryntäsi kaverinsa kanssa juoksuun. Hän näki, kuinka torikojujen välissä olevan käytävän loppupäässä veitsimies kääntyi ja iski mustapaitaista miestä puukolla olkapäähän.

– Seuraavaksi hän hakkasi veitsellä vastaan tullutta naista pään suuntaan.

Puukottaja juoksi risteyksen yli Kauppiaskatua ylöspäin. Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun valoristeyksen toisella puolella mies puukotti jälleen vastaantulijaa, naista.

– Takaa-ajoon oli ryhtynyt useita ihmisiä, useimmat ulkomaalaistaustaisia mutta oli siellä suomalaisiakin. Osa oli yrittänyt pysäyttää miehen jo torilla heittelemällä häntä jäätelökioskin tuoleilla, Hosseini kuvailee.

Jotkut olivat ottaneet käsiinsä rautatankoja, ne oli irrotettu ilmeisesti torikojuista.

Kolmannen puukotuksen jälkeen Hosseinin kaveri ei uskaltanut jatkaa enää takaa-ajoa.

– Tajusin itsekin, että tämä mieshän yrittää tappaa kaikki. Hetken minua pelotti, mutta sitten jatkoin vain juoksemista, hän kertoo.

– Halusin estää häntä. Kun näkee tällaista, siinä tilanteessa ajattelee vain niitä ihmisiä, uhreja. Jonkunhan on pakko auttaa, Hosseini sanoo.

Nuori mies näki vielä kaksi puukotusta, loputkin uhrit olivat naisia. Hosseini kuvailee, kuinka Puutorin paikkeilla veitsimies hakkasi naista kasvoihin ja kaulaan.

Hosseini oli aivan vieressä, kun poliisi ampui puukottajaa lopulta reiteen.

– Mies oli juuri tarrannut erästä naista hiuksista ja veti hänen päätään taaksepäin leikatakseen naisen kurkun auki, Hosseini sanoo.

– Poliisilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin ampua. Vielä maahan kaatuessaankin mies jatkoi naisen puukottamista.

Väkijoukko oli raivoissaan. Kun poliisi piteli tekijää makuulla, osa paikalla olleista miehistä yritti lyödä puukottajaa.

– Sanoin poliisille, että en ole lyömässä ja potkaisin jalallani toisen veitsistä tekijän avautuneesta kämmenestä kauemmaksi. Sitten ryhdyin auttamaan maassa makaavaa naista.

Vaikeita vammoja kaulaan saanut nainen kiidätettiin ensimmäisenä pillit kirkuen Tyksiin.

Hosseini katsoo veritahroja hihoissaan. Veri on puukottajan toiseksi viimeisen uhrin.

– Kun ei ollut mitään muuta, painoin kädelläni kasvoihin puukotetun naisen poskessa ammottavaa reikää. Yritin saada verenvuodon loppumaan.

Joku toi paperia, ja ambulanssin ihminen antoi sidetaitoksia.

– Lopuksi keräsin toisen maahanmuuttajamiehen kanssa veriset paperit kadulta pussiin. Poliisi kiitti meitä ja otti sen toisen miehen numeron.

– Kun kaikki oli ohi, menin torille ja näin, että yksi oli jo kuollut. Minun oli vaikea hengittää.

Hosseini oli tunnistanut tekijän, hän tiesi tämän asuvan Pansion vastaanottokeskuksessa. Hän vaihtoi pysäkkiä ja istui kaverin luokse vievään bussiin.

Lauantaina väsynyt Hosseini seisoo kukka kädessä Turun kauppatorilla rinnatusten viiden muun kukkaa pitelevän nuorukaisen kanssa. He kaikki ovat tulleet samoihin aikoihin Suomeen Afganistanin pakolaisina.

Kuudesta miehestä neljä oli paikalla perjantain veritekojen alkaessa. Sota on saavuttanut heidät taas.

– Fiilis on sama kuin suomalaisilla. Tahdomme laskea kukat muistopaikalle ihmisoikeuksien takia, sanoo Zia Mohammadi.

– Tietysti tämä järkytti, lisää Aliveza Rezai.

– Suremme uhreja. Toivomme myös, että suomalaiset ymmärtäisivät, että jos yksi henkilö tekee tällaista, me kaikki muut maahanmuuttajat emme ole samanlaisia, Mohammadi sanoo.

Nuorukaiset pujottelevat väkijoukon halki Kauppatorin kulmaukseen kasvaneen kynttilämeren reunalle. Yksi kerrallaan he laskevat kukkansa.

Ts/Tatu Lertola
Afganistanilaissyntyinen Ahmad Hosseini tuli Suomeen vuonna 2015 pakolaisena.
Afganistanilaissyntyinen Ahmad Hosseini tuli Suomeen vuonna 2015 pakolaisena.

Ajatukset eivät jätä viisi puukotusta omin silmin nähnyttä Ahmad Hosseinia rauhaan.

– Ajattelen loukkaantuneita uhreja, miltä heistä tuntuu nyt. Ajattelen kuolleita, miltä heidän lapistaan ja vanhemmistaan tuntuu, sillä minä tiedän, miltä se tuntuu, Hosseini sanoo hiljaa ja painaa taas katseensa.

– Mietin niitä kaikkia iskuja, joissa kymmeniä ihmisiä kuolee jatkuvasti kotimaassani Afganistanissa. Miten maailma ei kuule heidän huutoaan ja nyt tämä toinen kotimaani, Suomi, on kaikkien maiden otsikoissa.

– Mietin, miten tyhmä ihminen voi olla, että tekee tällaista.

– Samalla kiitän Jumalaani siitä, että hän antoi minulle halun auttaa muita ihmisiä.

Hosseini tuli Suomeen turvaan. Nuoresta iästään huolimatta hän puhuu kuin vanha mies, kova elämä kuultaa läpi koko hänen olemuksensa.

– Kuolema ei valitse paikkaa. Kun elämä loppuu, se voi loppua yhtä hyvin Afganistanissa kuin Euroopassa, Hosseini sanoo.

Hosseini sanoo tekevänsä niin kuin hänen sydämensä sanoo, olipa hän missä maassa tahansa.

– Siitäkin huolimatta, että suomalaiset eivät hyväksyisi minua, sitä, että me olemme täällä. Teen sen ihmisen tähden.

Hosseinilla on yksi toivomus.

– Minun kotimaassani on sota, koska ihmiset ajattelevat pahaa toisistaan ja haluavat siksi tappaa.

– Älkää päästäkö vihaa sisällenne, sillä se pilaa elämänne, Hosseini pyytää.

viestiketju suljetaan
Keskustelu suljetaan puukotuksen uhrien ja heidän omaistensa suojelemiseksi.