Tiistai 21.11.2017Hilma

Historia toistaa itseään myös vihapuheessa

Vihan pitkät jäljet -hankkeella halutaan osoittaa, mistä viha kumpuaa ja millä tavoilla se näyttäytyy. Ratkaisuja nykyajan ongelmiin voidaan löytää historian uskonnollisia ja poliittisia kiistoja tarkastelemalla.

Jari Laurikko
Turun yliopiston tutkijatohtori Reima Välimäki ja Turun yliopiston kulttuurihistorian professori ja Vihan pitkät jäljet -hankkeen johtaja Marjo Kaartinen.
Turun yliopiston tutkijatohtori Reima Välimäki ja Turun yliopiston kulttuurihistorian professori ja Vihan pitkät jäljet -hankkeen johtaja Marjo Kaartinen.

Milja Virtanen

Turun yliopiston kulttuurihistorian professori ja Vihan pitkät jäljet -hankkeen johtaja Marjo Kaartinen selailee 500 vuotta vanhaa teosta, jonka sivut ovat kuluneet kovassa käytössä pehmeiksi. Hänen mukaansa usein ajatellaan, että vihapuhe olisi uusi keksintö.

– Tämä on polemiikkiteksti. Tavallaan 1500-luvun vihapuhetta, hankkeessa mukana oleva tutkijatohtori Reima Välimäki Turun yliopistosta kuvailee Kaartisen nenän edessä olevaa teosta.

Kirjan tekstin kirjoitti alun perin piispa Epifanios jo 300-luvulla, mutta se käännettiin kreikasta latinaksi 1500-luvun reformaatiokiistoissa. Kirjassa esitellään 80 harhaoppia, ja papit hyödynsivät sitä laatiessaan saarnoja kerettiläisiä vastaan.

– Haluamme osoittaa, että tässä on kyse todella pitkäkestoisesta asiasta, Kaartinen summaa.

Vihan pitkät jäljet on Suomen kulttuurirahaston rahoittama kaksi vuotta kestävä Argumenta-hanke, jossa tutkijat pyrkivät jäsentämään kiistanalaisia kysymyksiä ja hakemaan niihin ratkaisuja. Mukana on humanistien lisäksi muun muassa politiikantutkimuksen, sosiologian, oikeustieteen ja oikeushammaslääketieteen tutkijoita.

Kaartinen kertoi maaliskuussa Turun yliopiston tiedotteessa, että tarkoituksena on pohtia syitä vihapuheen takana, murtaa vääriä ja vahingollisia ennakkoluuloja ja kehittää konkreettisia työkaluja niiden kohtaamiseen.

Sitä, millaisia työkaluja hankkeen tuloksena syntyy, ei vielä tiedetä. Kyseessä voi olla kirja tai jotakin muuta.

Hankkeen aikana pyritään luomaan keskusteluyhteys esimerkiksi virkamiehiin, poliisiin ja Maahanmuuttovirastoon.

– Toivomme, että erilaiset tahot ottaisivat myös historioitsijoiden annin vastaan. Kun keskustelusta puuttuu historiallinen panos, ilmiöitä ei osata nähdä historiallisessa jatkumossa, Kaartinen sanoo.

Menneisyys ei tarjoa suoria ratkaisuja, mutta historiasta voi olla apua nykyajan ongelmien ratkomisessa.

– Myös menneisyydestä löytyy hyviä ratkaisuja, mahdollisuuksia hillitä hetkeksi konflikteja, Välimäki toteaa.

Välimäki käyttää esimerkkinä sitä, miten keskiajan kirkko käsitteli erilaisia uudistusliikkeitä, joita kutsuttaisiin luultavasti nykyään populistisiksi. Kirkko hyväksyi jotkut kriittisiäkin kannanottoja esittäneet liikkeet ja sulautti ne osaksi itseään. Tämän seurauksena syntyi muun muassa 1200-luvun alussa fransiskaanien sääntökunta. Se toimi varaventtiilinä ajatuksille ja henkilöille, jotka olisivat muuten uhanneet valtakirkon auktoriteettia.

Esimerkkinä huonosta ratkaisusta Välimäki mainitsee sen, kun böömiläinen teologi ja saarnaaja Jan Hus tuomittiin roviolle ajatuksistaan 1400-luvun alussa. Hänestä tuli marttyyri, joka yhdisti Böömin sekalaiset reformiliikkeet. Tämä johti vuosikymmeniä jatkuneisiin hussilaissotiin Keski-Euroopassa.

Lähihistoriasta Välimäki nimeää esimerkiksi kesäkuussa tapahtuneen perussuomalaisten hajoamisen. Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa on varoiteltu siitä, ettei Jussi Halla-ahosta saisi tulla marttyyria. Siitä on puhuttu vähemmän, annetaanko vanhasta ryhmästä irtaantuneille perussuomalaisille aito mahdollisuus sanoutua irti rasistisista kannanotoistaan.

Vihan pitkät jäljet -hankkeen nettisivuilta löytyvässä blogikirjoituksessa Välimäki muistuttaa, etteivät asenteet ja arvot ole niin staattisia kuin julkisessa keskustelussa usein esitetään. Kun keskiajan uskonnollisissa kiistoissa alettiin vetää rajaa oikean ja väärän uudistusliikkeen välille, tapahtui rajan yli siirtymisiä. Hän kirjoittaa, että siirtymiset olivat yhtä aikaa sekä valtataktisia että kaikesta päätellen aitoja opillisia linjanvaihdoksia.

Kaartista huolestuttaa se, miten vihapuheeseen nykyään suhtaudutaan.

– Etenkin se, että poliittisessa kentässämme alkaa olla ihan legitiimiä harrastaa vihapuhetta. Tilannetta hyssytellään, fasisteja ei sanota fasisteiksi, hän sanoo.

Välimäki on samaa mieltä. Sillä on merkitystä, kenen sanat voittavat. Myöhäiskeskiajalla käytiin keskustelua siitä, mikä on oikea Raamatun tulkinta. Nykyään samankaltainen kamppailu on käynnissä ennen kaikkea maahanmuuttoon liittyvistä käsitteistä.

Välimäen mukaan pahinta on se, että esivalta ja viranomaiset antavat luvan tiettyjen käsitteiden ja sanojen käytölle.

– Uutisissa ollut poliisin Facebook-ryhmä on esimerkki siitä. Silloin on ihan toivotonta yrittää pitää muuta keskustelua jotenkin asiallisena, hän sanoo.

Jo keskiajalla harjoitettiin moderointia

Milja Virtanen

Tutkijatohtori Reima Välimäki Turun yliopistosta kertoo, että tekstejä levitettiin keskiajan uskonnollisissa ja poliittisissa kiistoissa käsin kopioitavina pamfletteina. Hänen mukaansa siinä on tiettyjä yhtäläisyyksiä verkkokirjoittamiskulttuuriin. Pamfletteja kopioitiin, muokattiin ja ne levisivät joskus lähes virusmaisesti.

Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen kertoo, että historiassa säätely tapahtui ennen kaikkea saarnatuolista.

– Saarna on ollut käytännössä tehokkain väline kertoa ihmisille, mitä saa sanoa, ajatella ja mitä kuuluu tehdä. Saarnaa voidaan pitää sanomalehtenä, Kaartinen toteaa.

Välimäki kertoo, että 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa Eurooppa oli jakautunut lännen kirkon suuressa skismassa. Kilpailevia paaveja oli kaksi, välillä jopa kolme. Kiista aiheutti jakautumisia myös paikallisella tasolla ja tuotti joukon varsin aggressiivisia saarnaajia.

– Monet kaupungit yrittivät keinolla tai toisella kieltää tällaisten hurmahenkien saarnaamisen ja itse asiassa pysyä puolueettomina kiistoissa, Välimäki kertoo.

Välimäen mukaan kyse ei ollut sellaisesta sensuurista, joka liitetään Rooman inkvisition kiellettyjen kirjojen listaan, vaan pyrkimyksestä rauhoittaa katutason mellakointia.

Yksi syy kirjastolaitoksen syntyyn on siinä, että painetun tekstin leviämistä haluttiin kontrolloida.

– Kansalliskirjastot syntyivät hallitsijoiden kokoelmien ympärille. Hallitsijoille lähetettiin kaikista painetuista kirjoista kopio, jotta he voivat katsoa, mitä valtakunnassa painetaan, Välimäki selventää.

Kaartinen kertoo, että joskus kyseenalaisina kirjoina pidetyt teokset päätettiin poistaa kokonaan.

– Toukokuussa 1521 Lontoossa roihusi iso kirjarovio. Kaikki Lutherin kirjat, jotka löydettiin, poltettiin. Se oli valtakunnan suurtapahtuma, johon panostettiin, hän sanoo.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Vihasta laiksi
Hankkeessa käsitellään Ahvenanmaan kielipuhtaaseen itsehallintolakiin johtanutta polemiikkia.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.