Sunnuntai 30.4.2017Mirja, Miia, Mira, Mirva, Mirka, Mirjami, Mirkka

Kolumni: Aika ja etäisyys

Jori Liimatainen

Yksi ajan määre on, että se kertoo tapahtumien välisestä etäisyydestä. Aikaa voi ajatella myös nopeudeksi, jota vauhtia eri ilmiöt tapahtuvat. Aika ja etäisyys ovat kiinnostavia ja kummallisen suhteellisia ilmiöitä jokapäiväisessä elämässä – ihan maalaisjärjelläkin, ilman suurempaa pohdintaa fysiikan lakien mukaisista teorioista.

Matkustan jonkin verran Turun ja pääkaupunkiseudun väliä, ja mieluusti aina linja-autolla. Ajatuksena lähes parisataa kilometriä tuntuu pitkältä etäisyydeltä, ajallisesti määriteltynä Turun ja Helsingin väli on vain pari tuntia. Linja-autossa matkakollegoillani voi olla monia määritelmiä ajalle ja etäisyydelle. Äidille, joka kuuntelee minuutin välein jälkikasvunsa koska ollaan perillä -kysymystä matka voi tuntua ikuisuudelta. Itselleni kyse on nopeasta hujauksesta. Usein matka sujuu töitä tehden ja suunnitellen tai lukien. Juuri kun olen ehtinyt vastata pariin sähköpostiin, omassa mielessäni on jo, ai joko ollaan perillä -kysymys.

Turussa etäisyydet ovat ihailtavan lyhyitä. Moni asuntoa etsivä esittää kriteereiksi mieluummin keskustan tai ainakin pyöräily- tai kävelyetäisyyden keskustaan. Nykyiseen asuntooni, kaupungin rajamaille, muutin Turun keskustan liepeiltä. Ajatuksena etäisyys kaupungin keskustaan tuntui aluksi katastrofaaliselta, aina pitäisi herätä kukon laulun aikaan, jotta jonnekin ehtisi. Ei mennyt pitkään, kun jo kauniina kesäpäivänä taitoin matkaa kävellen, enkä uupunut. Kiireellisemmässä tapauksessa omalla autolla matka kestää kymmenen minuuttia. Ja Turun joukkoliikenne toimii moitteettomasti, myös yölinjalla.

Nopeisiin siirtymiin tottuneella turkulaisella aika ja etäisyys käsitteet saavat ihan uuden ulottuvuuden perillä pääkaupunkiseudulla. Kerran jos toisenkin olen sopinut pikaiset lounastreffit, kunnes taas paikallisjunan kyydistä naputtelen saatan olla vähän myöhässä -viestejä. Turkulaisessa aika ja etäisyys -kuplassa on vaikea hahmottaa, että yhden alueen sisällä pisteestä a pisteeseen b voi kulua aikaa lähes yhtä paljon tai enemmänkin kuin aikaa on Turun ja Helsingin välisessä linja-autoyhteydessä.

Kerran siirryimme Vantaalta Espooseen. Suorinta tietä henkilöautolla aikaa matkaan olisi kulunut reilu puoli tuntia. Joukkoliikenteellä ei ollut suorinta tietä, aikaa kului kaksi ja puoli tuntia. Siinä istuessa ehdimme mielessämme leikitellä, mihin mukavaan lomakohteeseen olisimme siinä ajassa lentäneet Vantaalta terminaali kakkosesta.

Aika ja etäisyys tuntuvat hallittavilta myös niin kauan, kun näihin liittyy valinnan vapaus kulkuvälineelle ja käytettävälle ajalle. Pari viikkoa sitten autoni hajosi. Siltä seisomalta turkulaisetkin etäisyydet kasvoivat suuriin mittasuhteisiin, ja arkipäivän ajanhallinta kaaokseen. Miten elämästä selviää, kun lähimpään ruokakauppaan on useampi kilometri, ja työtkin pitäisi hoitaa ajallaan. Onneksi on se sujuva turkulainen joukkoliikenne.

Marianne Mäkitalo

Kirjoittaja on toimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.