Sunnuntai 22.10.2017Anja, Anita, Anniina, Anitta, Anette

Paimio hakkaa lähimetsän rahaksi

Luonnonsuojelujärjestöt ovat tehneet voimakkaan väliintulon Kriivarin metsän säilyttämiseksi.

TS/Lilli Jokela
Varsinais-Suomen piirin metsäasiantuntija Mai Suominen oudoksuu Paimion kaupungin perusteluja hakata Kriivarin metsä, koska puusto on elinkaarensa päässä ja aiheuttaa turvallisuusriskejä. –¿Perustelu edustaa talousmetsäajattelua. Tämä metsä tulisi nähdä  asukkaiden lähimetsänä, jolla on merkittävä virkistys- ja luonnon monimutoisuusarvo, Suominen sanoo. Kaarinalaisen Suomisen kanssa Kriivarin metsässä ulkoilevat Kaisla, 4, ja Kare, 1, Suominen.
Varsinais-Suomen piirin metsäasiantuntija Mai Suominen oudoksuu Paimion kaupungin perusteluja hakata Kriivarin metsä, koska puusto on elinkaarensa päässä ja aiheuttaa turvallisuusriskejä. –¿Perustelu edustaa talousmetsäajattelua. Tämä metsä tulisi nähdä asukkaiden lähimetsänä, jolla on merkittävä virkistys- ja luonnon monimutoisuusarvo, Suominen sanoo. Kaarinalaisen Suomisen kanssa Kriivarin metsässä ulkoilevat Kaisla, 4, ja Kare, 1, Suominen.

Lilli Jokela

Paimion Kriivarin asuinalueelta sukeltaa polku vanhaan kuusimetsään. Se on alueen asukkaiden, koulun ja päiväkodin ahkerasti käyttämä lähimetsä, jonka käytöstä on syntynyt kiista.

Paimion kaupunki aikoo toteuttaa alueella avohakkuita, jotka hävittävät jylhän kuusivaltaisen metsän.

Kyse on yhteensä 15 hehtaarin alueesta, jolla tehdään osin myös kevyempää harvennusta.

– Kaupunki on hävittämässä lähimetsän ja vaarantamassa alueen luonnon monimuotoisuuden. Se on osoitus välinpitämättömyydestä virkistysmetsiä ja luontoarvoja kohtaan, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin metsäasiantuntija Mai Suominen huokaa.

Asukkaat ovat käyttäneet ääntään paikallislehden mielipidepalstalla pitkin syksyä.

Luonnonsuojelujärjestöt puolestaan ovat tehneet voimakkaan väliintulon kaupungin metsänkaatoon. Luontoliitto toimitti syyskuussa Varsinais-Suomen Ely-keskukseen toimenpidekieltoanomuksen, joka keskeytti hakkuiden valmistelut.

Toimenpidekielto on hyvin poikkeuksellinen menettely, josta Ely-keskuksen ylitarkastaja Olli Mattila ei muista maakunnasta vastaavaa esimerkkiä.

Lue koko juttu Turun Sanomista tai näköislehdestä.
Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

huono juttu
typerää ja lyhytnäköistä toimintaa - Paimioon moni muuttaa juuri luonnonläheisyyden vuoksi - saa sitten senkin syyn unohtaa..

vaikka eivät ihmisiä säälisikään, niin säälisivät sitten edes Paimion hyvin monipuolista eläimistöä
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Uudistus
Metsän hoitoon kuuluu myös uudistaa metsää. Hakkuutöiden jälkeen tehdään laikutus ja uusien taimien istutus. On pystyttävä myös ymmärtämään, että nykyinen puusto ei säily ikuisesti.
Pääasia, että metsä säilyy metsänä tulevaisuudessakin.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Uudistus
Miten ihmeessä metsät ovat tulleet toimeen ennen ihmistä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Uudistus
Samaa minäkin olen miettinyt kuin kopli - miten ihmeessä metsät ovat pärjänneet ne miljoonat vuodet kun ihmistä ei ollut "hoitamassa" niitä? Ja miksi "hoitaminen" tarkoittaa käytännössä aina hakkuita tai muita tuhotöitä? "Hoidetaanko" ihmisiä tai lemmikkieläimiä samoin periaattein (ns. tuotantoeläimistä en uskalla sanoa mitään)?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hetken huumaa
Tuo muistuttaa housuun pissaamista pakkasella. Hetken lämmittää mutta sitten... Jos rahapulassa hakataan metsä, niin mitä seuraavana vuonna? Lisää metsiä kunnes Paimion kaupungin metsät on parturoitu ja uuden kasvaminen vie 40 vuotta. Valitettavasti tällainen toiminta ei ole mikään ihme kun on vuosikaudet naapurista seurannut Paimion päättäjien sekoilua. Onneksi en aikanaan ostanut taloa Paimion puolelta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Hetken huumaa
Ajattelijoiden johtajilla on oma kantansa ja fikuksensa. Myös metsänhoitoon ja talousmetsään kuluu oleellisena osana se ettei avohakkuita tehdä pitkällä aikavälillä enempää kuin metsä kasvaa. Pitkällä aikavälillä avohakkuu on taloudellisesti tuottoisin uudistustapa kun huomioidaa se miten hitaasti uusi metsä kasvaa.

Toki asutuskeskusten lähellä sijaitsevat kunnan omistamat metsät kannattaa usein suojella ja vaikka nostaa kunnallisveroa jotta saadaa vaaralliset puut raivattua ja korvattua talousmetsän suojelusta aiheutuva tulonmenetys. Ei se niin suurta veronkorotusta vaadi vaikka kaikki tälläiset metsät suojeltaisiin. Ottakaa kuntalaiset koppi tästä ja laskekaa tarvittava veronkorotus ja alkakaa vaatia sitä. Kerralla kaikki metsät suojeluun niin ei tarvitse jatkuvasti katua ja kinastella vanhoillisten kanssa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Hetken huumaa
@ "Brunt": Ei tuossa tarvitse mitään veroäyrejä laskea. Riippuen siitä, miten hakkuut tehdään, on nettotuotto Paimion kaupungin pohjattomaan kassaan maksimissaan noin 100 000 € (15 ha). Pitää myös muistaa avohakkuualueen reunat, siellä tulee kaatumaan reunapuita myrskyissä. Eli yhden byrokraatin vuosikulu. Tai 2 myytyä omakotitonttia. Tosin kuka haluaa avohakkuuaukealle rakentaa...
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Hetken huumaa
Kaikki, jotka vastustavat hakkuita, nimi listaan ja kunnan johdolle. Jos arvioitu hakkuun tuotto on tuo jonkun mainitsema satatonnia, lasku jaettuna tasan kaikille nimilistassa oleville. Näin ne, jotka suojelua haluava,saavat nauttia metsästä ja muillehan asia ei sitten kuulukaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Hetken huumaa
Mitä ihmettä tässä vatvotaan nimimerkeillä. No kun ei kukaan osaa ilmoittaa vuotuisena rahaeränä sitä summaa jos kaikki vastaavat Paimion kunnan omistamat metsät rauhoitettaisiin. Miksi ei? Jos sen arvioisi suunnilleen oikein euroina niin olisi mahdollista ajaa läpi rauhoituspäätös. Nyt hytkytään vaan unelmahötössä ettei muka tarvitse arvioida miten homma kustannetaan. Tai ehkä vaan tuijotetaan omaa puskaa eikä halutakaan kokonaisratkaisua.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aika kantaaottavaa
Kas kun tästä nettiuutisesta oli kokonaan jäänyt pois kunnan kanta. Eli että kyse on nimenomaan metsänhoidosta ja turvallisuudesta, eikä hakkuista saatava muutama kymmenentuhatta todellakaan ole mikään kunnan talouden pelastus.

En ole asiantuntija, mutta kunnon suomalaisena toki toivon, että virkistysmetsiä pidetää ylä. En tiedä, onko kunnan kanta pelkkää kaunistelua, mutta hyvään journalistiikkaan kuuluu sentään molempien vastapuolien näkemysten esittäminen. Jopa nettilyhennelmässä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Aika kantaaottavaa
Turvallisuusnäkökulmat pystytään ottamaan huomioon kaatamalla heikentyneet puut reittien varsilta ja asutuksen reunalta. Lähimetsien metsänhoidossa ei voi olla samat periaatteet kuin perinteisessä metsänhoidossa. Tähän on alettu viime vuosina kiinnittää huomiota, ja ohjeistuksia näiden virkistysmetsien käsittelemiseksi löytyy jo runsaasti. Asia on monessa kunnassa vielä uusi, ja oletan, että siksi myös Paimion virkamies pitää toistaiseksi kiinni vanhasta toimintamallista.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kriivarin metsä uudistuu itsekseen
Tämä metsä uudistuu itsekseen: Kookkaan puun kaatuessa metsän pohjalle pääsee valoa ja uudet taimet kasvavat muodostuneeseen aukkoon.

Paperilehden versiossa tästä jutusta on mainittu turvallisuusriski voidaan ottaa kuusikossa huomioon kaatamalla heikentyneet puut talojen kupeesta ja reittien varrelta. Tähän on olemassa yksityiskohtaisia ohjeistuksia. Koko metsää ei tarvitse kaataa siksi, että osa puista on lahoja. Puuston vanhetessa tulee pikku hiljaa lisää kuolevia kookkaita puita, mutta matkan varrella uusi puusukupolvi ennättää kasvaa suurten puiden alle. Näin metsässä voidaan säilyttää metsän tuntu. Lähimetsää käyttävät asukkaat kiittävät. Pienet koululaiset ja päiväkotilaiset saavat nauttia rikkaasta luonnosta - pienen lapsen elämä eletään monta kertaa siinä ajassa, kun uusi metsä kasvaa paikan päälle.
Seuraavien parin kymmenen vuoden aikana Kriivarin metsästä muodostuu rikas elinympäristö usealle metsälajille.

Tässä metsässä on Paimiolla mahdollisuus ottaa huomioon runsaasti erilaisia näkökulmia.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Luonto muuttuu
Kunhan nyt kaikki vielä muistaisi että luonto muuttuu vaikka ihiminen ei tekisi mitään.
Hienoa jos pystytään säästämään lähimetsä mutta kuitenkin kaikki muistavat että alueella liikutaan sitten omalla vastuulla jos siellä kerran on huono kuntoisia puita ettei kaupunkia aleta seuraavaksi syyllistämään miksei se ole tehnyt mitään.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Luonto muuttuu
Jos metsää täytyy ryhtyä kaatamaan sillä perusteella, että joku yksittäinen puu saattaa kaatua juuri sillä hetkellä kun sen alla on joku sienestäjä tai luonnossa samoilija, niin aika vieraantuneita olemme kyllä luonnosta. Kuinka monta traagista death by tree -tapausta muistat metsissämme tapahtuneen viime vuosina?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Luonto muuttuu
Huonokuntoiset puut voi hyvin kaataa ennen kuin onnettomuuksia sattuu ihmisille ja omaisuudelle. Näin kannattaa menetellä reittien varrella ja pihojen reunalla. Terve maalaisjärki pitää varmasti meidät kaikki poissa metsän sisältä silloin, kun myrskyää ja puita tyypillisesti kaatuu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Asfaltti
Rullaati rullaati kaikki sileeks ja asfalttia perään luonto kiittää.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Eläköön eusuomen voittoisa m€tsänhoito ja heinänuha
Siitä vaan sitten, sekametsää ja lehtipuuta, vanhankansan roskapuuna pitämää koivua suosien avohakkuullenne istuttakaa Metsähallitus-yritys hyvä, että auttamattoman vanhanaikaiset kuusimetsämme marjamättäineen korvaantuisivat modernilla heinikolla. Näin mm. tuemme borreoloosin leviämistä asuinalueillamme suosimalla punkkieläimen suosimia elinoloja ja monimuotoisuuden nimissä, jatkamme monimuotoisuuden supistamista. Hakkuita ei voi koskaan olla liikaa, koska liiasta hakkuuta ei voi koskaan saada liikaa rahaa. Uudismielinen Paimiolainen muistaa siis kiittää päättäjiänsä tästä upeasta mahdollisuudesta ja pitää mielessä, että jo sadan vuoden päästä nyt istutetun puun rungon taakse menee kokonainen ihminen piiloon.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ainainen valitus
Eivät metsät Suomesta lopu.
Naurettavaa ja vieraantunutta nillitystä.
Vanhan tilalle kasvaa uutta. Näin on aina ollut ja on aina oleva,.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ainainen valitus
Suomen metsäluontotyypeistä yli puolet on uhanalaisia, kuten myös metsälajeista merkittävä osa. Uusi puusukupolvi kasvaa aina kaadetun tilalle, mutta metsää ei noin vain saada ennallistettua takaisin. Metsällä tarkoitan kaikkea eliöstöä, jota sieltä löydämme. Ei pelkästään muutamaa puulajia. Naurettavuus on minusta kaukana siitä, miten huonosti ihmiset voivat, kun eivät pääse liikkumaan monipuolisessa luonnossa. Puhumattakaan siitä, miten suuressa ahdingossa metsäluonto tällä hetkelle on.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ainainen valitus
Aika usein ihmiset sanovat "naurettavaa" kun eivät kunnolla tiedä, mistä on kyse.

Toki luonto toimii siten, että vanhan tilalle kasvaa uutta, mutta luuletko metsän koko ekosysteemin tosiaan kehittyneen sellaiseksi että se toipuu ennalleen hetkessä sen jälkeen kuin miltei kaikki puut on kaadettu ja maa täysin myllätty? Sellaista tuhoa, mitä ihminen aiheuttaa sen kummemmin miettimättä, on aikaisemmin ollut vain hetkellisesti metsäpalojen tai asteoroidien syöksyessä maahan. Metsät ovat paljon muutakin kuin vain x vuoden ikäisiä puita.

Kai myös tiedät, että aiemmin koko Eurooppa oli miltei pelkkää metsää, mutta jonnekin ne vain ovat kadonneet muutamia saarekkeita lukuunottamatta. Ehkä sinullekin passaisi asuinpaikaksi paremmin vaikka joku Calais'n viidakon kaltainen alue, missä sopii naureskella viherpiipertäjille ja ihastella ihmiskeskeisen maailman suurta sivistystä ja sen tuottamaa onnea asukkailleen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Miten metsät ikinä pärjäsivät ilman ihmistä!
"Metsää pitää hoitaa, ettei se lahoa pystyyn" on tuulesta temmattu väittämä vailla totuuspohjaa. On kummallista, etteivät metsäalan "asiantuntijat" seuraa alan tutkimusta ja omaksu uutta tietoa, vaan toistelevat tällaisia viime vuosituhannen höpöhöpöjuttuja edelleen "faktoina". Metsä uudistuu luonnollisesti laikuittain, myrskyjen ja metsäpalojen myötä. Vanhoja puita kuolee jatkuvasti ja uusia kasvaa tilalle. Ei se lahoa pystyyn, vaikkei sille tekisi yhtään mitään! Oletteko te "asiantuntijat" koskaan käyneet vanhassa mestässä - miten monta eri ikäistä elävää puuta näitte, entä montako pystyyn lahonnutta? Kävikö mitään mielessä?

Jos kaupunki haluaa huolehtia metsän "turvallisuudesta", voi vanhimpien puiden kunnon käydä arvioimassa, ja kaataa ne yksilöt, jotka oikeasti tekevät kuolemaa ja ovat vaarassa rojahtaa kulkijoiden päälle. Tosin sitä vaan mietin, että montakohan ihmistä vuosittain Suomessa oikeastaan edes joutuu vaaratilanteeseen metsässä kaatuvan puun tai putoavan oksan takia - paitsi metsurit ja ne, jotka ovat myrskysäällä metsässä. Mahtaakohan olla suurikaan riski kyseessä? Eiköhän metsässä satuta itsensä monella muullakin tavalla ennnemmin kuin kaatuvan puun alle jäämällä - ja ne pikku haaverit, joita siellä saattaa sattua, ovat osa elämää ja yhtä todennäköisiä ihan missä tahansa muuallakin.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Miten metsät ikinä pärjäsivät ilman ihmistä!
Siis tukekaa kaikki lahoamista ja metsäpaloja.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Miten metsät ikinä pärjäsivät ilman ihmistä!
Jääkauden päättyessä ei koskaan ole metsiä eikä ihmisiä. Itse asiassa ihminen aina tulee kävellen kaikkialle ennen kuin ensimmäinenkään puu ehtii edes taimelle. Metsiä ilman ihmisiä ei ole koskaan ollutkaan, se kannattaa innokkaimpienkin suojelijoiden muistaa, ja metsät ovat aina kasvaneet uudelleen kuten ne kasvavat edelleen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.