Keskiviikko 20.9.2017Varpu, Vaula

Palolentoja tehdään vapaaehtoisvoimin – katso video

Turun lentokerho tekee palolentoja vapaaehtoisvoimin. Palohavaintoja on toistaiseksi tehty eniten alkukesällä.

Ts/Tara Jaakkola
Matkan aikana lentäjä saa ohjeita ja ilmoituksia kuulokkeisiin. Matkustajakoneet lentävät vain valvotussa ilmatilassa, mutta pienkoneella reitti on vapaampi ja voi kulkea myös valvomattomassa ilmatilassa. Tällöin lentäjän tulee aina ilmoittaa lentosuunnitelma.
Matkan aikana lentäjä saa ohjeita ja ilmoituksia kuulokkeisiin. Matkustajakoneet lentävät vain valvotussa ilmatilassa, mutta pienkoneella reitti on vapaampi ja voi kulkea myös valvomattomassa ilmatilassa. Tällöin lentäjän tulee aina ilmoittaa lentosuunnitelma.

Ida Kannisto

Alapuolella siintävät meri ja joukko havupuita kasvavia kivikkoisia saaria. Nelipaikkainen moottorikone Diamond OH-DMD taittaa matkaa 750 metrin korkeudessa.

Turun lentokerhon puheenjohtajan Jyri Mattilan mukaan kyseessä olevalla nykyaikaisella moottorikoneella polttoainekustannukset ovat noin 20 euroa tunnilta. Vanhoilla koneilla vastaava summa oli jopa sata euroa tunnissa.

Leipätyönään Mattila toimii ilmavoimien pääkoelentäjänä. Ammatti oli haave jo lapsena. Nyt ilmailun parissa kuluu Mattilan sanojen mukaan myös kaikki vapaa-aika.

– Varmaan kaikki pojat haaveilevat jossain vaiheessa lentäjän urasta. Jotkut jäävät siihen pikkupoikavaiheeseen kiinni, Mattila vitsailee.

Palolentoja varten koneen on oltava vähintään kolmepaikkainen, jotta kyytiin mahtuvat ohjaajan lisäksi tähystäjä ja paloviranomainen.

Ensimmäinen palolento lennettiin vuonna 1963 Turussa, josta toiminta sai Suomessa alkunsa. Lennolle lähdetään silloin, kun maaston paloherkkyys nousee riittävän korkealle.

Tara Jaakkola
Turun lentokerhon puheenjohtaja Jyri Mattila haaveili lentäjän urasta jo lapsena. Ensikosketus lajiin oli 15-vuotiaana purjelentokurssilla.
Turun lentokerhon puheenjohtaja Jyri Mattila haaveili lentäjän urasta jo lapsena. Ensikosketus lajiin oli 15-vuotiaana purjelentokurssilla.

– Käytännössä, jos on olemassa metsäpalovaara, lähdetään palolennolle, Mattila kertoo.

Tänä vuonna metsäpalovaara oli suuri alkukesällä. Varsinais-Suomessa oli 114 maastopaloa heinäkuun alkuun mennessä. Maastoa paloi eniten toukokuussa.

Mattilan mukaan muutamia palohavaintoja tehtiin jo kesän kahden ensimmäisen lentopäivän aikana.

–  Kuivan alkukesän takia palolentoja lennettiin paljon.

Tara Jaakkola
Palolentäjien ensihavainnot estävät maastopalojen leviämistä. Lentäjät ohjaavat palomiehet oikeaan paikkaan radioyhteyden avulla.
Palolentäjien ensihavainnot estävät maastopalojen leviämistä. Lentäjät ohjaavat palomiehet oikeaan paikkaan radioyhteyden avulla.

Kuluva kesä on Mattilan mukaan ollut palolentojen kannalta tyypillinen, sillä aurinkoista toukokuuta seurasi sateinen jakso.

Tällä hetkellä metsäpalovaara on alhainen, eikä palolentoja lennetä.

– Hyvin todennäköistä on, että elokuussa lennetään taas.

Lue koko juttu Turun Sanomista tai näköislehdestä.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.