Kun valtakausi lähestyy loppuaan, on aika miettiä historiaan jäämistä. Muistaako historia Barack Obaman presidenttinä, joka lupasi sulkea Guantánamon vankileirin, mutta petti sanansa? Vai muistetaanko Yhdysvaltojen ensimmäinen musta johtaja onnistumisistaan ja siitä toivosta, jonka hän alussa nosti kampanjateemakseen?

Presidentti Obama pitää viimeisen valtakunnan tilaa käsittelevän State of the Union -puheensa keskiviikkona aamuyöstä Suomen aikaa. Hänen odotetaan korostavan myönteisiä asioita, joiden edessä amerikkalaiset nyt ovat.

Hänen odotetaan muun muassa ilmoittavan vihdoin Guantánamon vankileirin sulkemisesta sekä korostavan saavutuksiaan, kuten Iranin ydinsopua ja suhteiden luomista Kuubaan.

Obaman arvellaan vakuuttavan kansalaisille, että hallinto Washingtonissa tekee kaikkensa suojatakseen amerikkalaisia kansainväliseltä terrorismilta.

Republikaanien presidenttiehdokkuuden tavoittelijat – etunenässä Donald Trump – ovat kritisoineet Obamaa heikoista toimimista terrorismin vastaisessa taistelussa. Obama aloitti presidenttikautensa näyttävillä yrityksillä lähentää republikaaneja ja omaa puoluettaan demokraatteja kansakunnan parhaaksi. Hänen toisen nelivuotiskautensa päättyessä riidat ovat repivämpiä kuin aikoihin.

Kaksi keskeistä teemaa puheessa ovat todennäköisesti se, millaisen perinnön Obama jättää jälkeensä, sekä demokraattien vaalikampanjan tukeminen, sanoo ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

– Esille tulevat varmasti Obaman keskeiset saavutukset, kuten terveydenhuoltouudistus ja Pariisin ilmastosopimus, Aaltola odottaa.

Ulkopolitiikassa noussee esille ääriliike Isisin vastainen kamppailu.

Oman mainintansa saanevat myös aselait.

Obama on toistuvasti vaatinut tiukentamaan aselakeja, kun maata ovat viime vuosina ravistelleet useat joukkoampumiset ja väkivaltaiset rikokset. Hän on väläyttänyt muutosten esittämistä aselakeihin vielä ennen valtakautensa päättymistä.

Isoja aloitteita tuskin enää tulee, sillä presidentinvaalit ovat ensi marraskuussa.

Obama on korostanut oman kautensa kuluessa maailman monimutkaistumista ja pyrkinyt madaltamaan mittareita, joilla hänen onnistumisiaan on mitattu.

Presidentti katsoo parantaneensa amerikkalaisten elämänlaatua finanssikriisin aikojen jälkeen. Työttömyys on alentunut rajusti hänen kaudellaan.

– Obaman perintö on kokonaisuutena ristiriitainen. Hän on ollut liberaali Yhdysvaltojen presidentti, joka ei ole suosinut ulkopolitiikassa aseellisen voiman käyttöä kuten edeltäjänsä.

Obama on ollut ulkopoliittisessa retoriikassa usein George W. Bushin vastakohta. Hän on korostanut YK:n ja diplomatian merkitystä. Globaalien instituutioiden roolin edistäjänä Obama on ollut esimerkiksi Suomen mieleen. Toisaalta Obaman presidenttikaudella amerikkalaiset erikoisjoukot ottivat kiinni ja tappoivat Osama bin Ladenin.

Jos taas amerikkalaisilta itseltään kysytään, moni sanoisi hänen olleen ulkopoliittisesti heikko. Tämä on ollut republikaanien jatkuvasti toistama aihe.

Sisäpoliittisesti hänen kauttaan luonnehtii ankara polarisoituminen: presidentti ja republikaanivetoinen kongressi ovat monessa asiassa hyvin eri linjoilla.

Lainsäädäntöprosessit ovat tämän vuoksi jumiutuneet.

– Vuonna 2008 hän lupasi nostaa poliittisen keskustelun tasoa ja luoda uuden puolueiden välisen yhteistyön kauden. Siinä hän on epäonnistunut rajusti.

Obaman yksi vaalilupaus vuonna 2008 oli amerikkalaisten Kuubaan perustaman Guantánamon vankileirin sulkeminen. Vuonna 2016 asia oli yhä auki, sillä ilman normaalia oikeudenkäyntiä vangittujen ja terroristeiksi määriteltyjen vankien vähentäminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi prosessiksi.