Lombokin järistyssaaren avustustöissä mukana oleva suomalainen sukelluksenopettaja: "Kun rekka järisyttää maata, säpsähdyksiä on havaittavissa"

Siltojen sortuminen on haitannut avustustarvikkeiden toimittamista.

Adek Berry
Mies kerää kaasusäiliöitä kaupan raunioista Pemenangissa, Lombokissa 10. elokuuta.
Mies kerää kaasusäiliöitä kaupan raunioista Pemenangissa, Lombokissa 10. elokuuta.

Anssi Rulamo, Salla Salminen

Viime sunnuntaina iskeneen voimakkaan maanjäristyksen raivaustyöt jatkuvat Indonesiassa Lombokin saarella. Avustustoiminnassa on mukana myös suomalainen sukelluksenopettaja Simo Kostiainen, joka työskentelee normaalisti Gili Trawanganin saarella aivan Lombokin vieressä.

Kostiainen kertoo olleensa maanjäristyksen jälkeen pari ensimmäistä päivää Gili Trawanganilla.

– Päivät menivät lähinnä uhreja etsiessä ja ruokaa kerätessä. Meillä oli myös tilapäisklinikka rannalla toimiston edessä, jossa vapaaehtoiset hoitivat loukkaantuneita, Kostiainen viestitti STT:lle perjantaina.

Keskiviikkona Kostiainen saapui Lombokille neljän kollegansa kanssa.

– Tulimme auttamaan kollegamme aloittamassa avustustoiminnassa. Eilen ostimme lahjoituksina saadulla rahalla ruokaa, vettä ja tarvikkeita ja koetimme jakaa niitä pahiten kärsineihin kyliin pohjoisessa.

Lombok on 4 500 neliökilometrin saari, ja olosuhteet vaihtelevat suuresti. Saaren pohjois- ja luoteisosassa iso osa kylistä on täysin raunioina, kaikissa kylissä on vähintäänkin merkittäviä vaurioita ja vesi sekä sähkö ovat poikki.

Lombokin keskivaiheilla, jossa sijaitsee myös saaren suurin kaupunki Mataram, tuhot ovat vähäisempiä ja sähköä sekä vettä on saatavilla. Köyhimpien ihmisten huonosti rakennetuista taloista osa on kuitenkin Kostiaisen mukaan vaurioitunut tai tuhoutunut. Mataramissakin ihmiset ovat hermostuneita.

– Isompi ohi ajava rekka kun järisyttää maata, niin säpsähdyksiä on havaittavissa.

Saaren eteläosassa tilanne on enemmän tai vähemmän normaali.

Sunnuntain järistys oli voimakkuudeltaan 6,9. Sen jälkeen Lombokilla on koettu satoja jälkijäristyksiä, joista voimakkain sattui torstaina. Se oli voimakkuudeltaan 5,9.

– Uusi järistys aiheutti paljon lisävahinkoa jo vaurioituneille rakenteille. Tällä hetkellä avustustoimintaa haittaa eniten siltojen sortuminen.

Sunnuntain järistyksen kuolonuhrien määrästä on liikkunut erilaisia tietoja. Useiden lähteiden mukaan se on jo yli 300. Toiveet siitä, että raunioista voisi vielä löytyä eloonjääneitä, ovat hiipuneet.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.