Tutkija: Trump voi yrittää kiristää Euroopalta myönnytyksiä Nato-ruuvia vääntämällä

Nato-kokouksen konkreettiset päätökset jäivät Trumpin varjoon, mutta niitäkin tehtiin.

CHRISTIAN BRUNA
Donald Trump Brysselissä 12. heinäkuuta.
Donald Trump Brysselissä 12. heinäkuuta.

Tapio Pellinen

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump voi käyttää Natoa välineenä myönnytysten kiristämiseen eurooppalaisilta esimerkiksi kauppapolitiikassa, arvioi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.

Pesun mukaan Euroopan turvallisuus nojaa niin vahvasti Yhdysvaltoihin, että Trump voi uhata maan lähtevän Natosta, jos eurooppalaisten päätökset eivät miellytä häntä.

Trump vihjasi tänään, että voisi vetää maansa Natosta, jos muut sen jäsenmaat eivät kasvattaisi puolustusmenojaan.

– Nämä kysymykset Naton taakanjaosta tulevat hiertämään liittolaisten välejä tulevina vuosina. Trump on ilmeisesti saanut lupauksen siitä, että eurooppalaiset jäsenmaat ja Kanada lisäävät määrärahojaan. Ainakin viimeisen lehdistötilaisuuden perusteella kokous ei loppunut katastrofiin, Pesu sanoo.

Voitokkaana esiintyneen Trumpin mahdollisesti saamista lupauksista vallitsee kuitenkin suuri epätietoisuus tällä hetkellä. Esimerkiksi The Guardian -lehden mukaan neuvottelujen muut osapuolet ja Naton virkamiehet ovat kertoneet, että kokouksessa ei sovittu merkittävistä muutoksista maiden puolustusmäärärahoihin.

Vaikka huippukokous ei ollut Naton kannalta katastrofi, ei se hyvinkään mennyt, Pesu arvioi.

– Huippukokousten idea on perinteisesti ollut, että valtionjohtajat siunaavat jo tehdyt ja sovitut päätökset, julistavat seremoniallisesti liittokunnan yhtenäisyyttä ja näin edelleen. Eilen sitten Yhdysvallat Trumpin suulla arvosteli Saksaa, ja tänään oli näitä muita käänteitä. Pahimmat kriisit kuitenkin vältettiin, eikä lopputuloksissa ollut mitään kovin dramaattista. Nato sai julkaistua loppulausumansa ja päätökset saatiin tehtyä, mutta Trump kyllä varasti show'n sovituilta asioilta.

Kokouksessa muun muassa sovittiin uuden esikunnan perustamisesta sotilaallisen liikkuvuuden takaamiseksi Euroopassa ja Naton uudesta valmiusaloitteesta. Aloitteen ajatus on, että tarvittaessa Nato pystyisi 30 päivässä kokoamaan 30 pataljoonaa, 30 lentolaivuetta ja 30 sotalaivaa, jotka voitaisiin lähettää mahdolliseen kriisipesäkkeeseen.

Pesun mukaan päätökset ovat osa kehitystä, jossa Nato suuntautuu taas perinteiseen aluepuolustustehtäväänsä keskityttyään parikymmentä vuotta kriisinhallintaan ja toisenlaisiin sotilaallisiin operaatioihin.

– Iso kuva siitä, mihin Nato menee, on mielestäni Naton pelotteen vahvistaminen. On huomattu uusia haasteita siinä, että jäsenmailta puuttuu avainkykyjä ja sotilaallisen kaluston liikuttaminen on vaikeaa. Näitä vajeita pyritään nyt paikkaamaan, Pesu sanoo.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.