Japaniin iski tuhoisin säiden aiheuttama katastrofi vuosikymmeniin – miksi niin moni kuoli?

Rankkasateiden laukaisemissa tulvissa ja maanvyöryissä Japanin länsiosissa kuoli viime viikolla ainakin 176 ihmistä, evakuoitiin miljoonia ja kymmeniä katosi. Kyseessä on Japanin tuhoisin sääilmiön aiheuttama katastrofi 36 vuoteen.

Hiroshimassa asukkaat ja maanpuolustusjoukot työskentelevät yhdessä mudan poistamiseksi tulvan runtelemalla alueella.
Hiroshimassa asukkaat ja maanpuolustusjoukot työskentelevät yhdessä mudan poistamiseksi tulvan runtelemalla alueella.

Anu Kerttula, Reuters

Viime viikolla Japanissa satoi enemmän kuin osattiin odottaa – ainakin 176 ihmistä kuoli, kymmeniä katosi ja miljoonat joutuivat jättämään kotinsa. Rankkasateiden liikkeelle sysäämä katastrofi oli Japanissa tuhoisin sääilmiöiden aiheuttama vuosikymmeniin. Katastrofiasiantuntijat varoittavat, että rankkasateet yleistyvät. Syynä saattaa olla maailmanlaajuinen ilman lämpötilan nouseminen.

– Maan hallinto on vasta alkanut ymmärtää, että sen pitää reagoida maapallon ilmaston lämpenemisen vaikutuksiin, sanoi Takashi Okuma, Niiagatan yliopiston katastrofeja tutkiva emeritusprofessori uutistoimisto Reutersin haastattelussa.

Viime viikon rankkasateet saivat alkunsa, kun taifuuni Prapiroonin jäänteet voimistivat kausiluonteisia sateita, joita vahvisti myös Tyynenmeren lämmin ilmamassa.

Laajoja katkoksia vedenjakelussa

Kyodo News -uutisoimiston mukaan keskiviikkona sadat tuhannet ihmiset Japanin länsiosissa kärsivät edelleen vesikatkoksista ja porottavista helteistä.

Pelastajat tekevät töitä vaikeissa olosuhteissa – tulvavesien mukanaan kuljettamat puut ja tiiviisti pakkauttanut muta vaikeuttavat pelastustöitä, kertoo Reuters. Sen mukaan pelastajat joutuvat käyttämään rojun raivaamisessa apunaan moottorisahoja. Joskus maa-aineksen ja puuroskan sisältä löytyy vain talojen perustuksia.

Uutistoimisto Kyodo Newsin mukaan ainakin 254 084 kotia on ilman vettä Hiroshiman, Ehimen ja Okayaman prefektuureissa, alueilla, joihin viime viikon rankkasateet iskivät rajuimmin.

Noin 1 100 kotia on ilman vettä Osakan, Yamaguchin ja Tokushiman prefektuureissa. Näille alueille vesiyhteyden saaminen on paikallisten viranomaisten mukaan tällä hetkellä mahdotonta.

Vesikatkosten syynä ovat mutavyöryt, jotka katkoivat vesiputkia. Joissain kaupungeissa juomaveden toimittaminen on vaikeaa, sillä tulvavedet upottivat vedenpuhdistamoita.

Japanissa vesilaitokset sijaitsevat uutistoimiston mukaan usein lähellä jokia ja ne ovat haavoittuvaisia tulvan iskiessä.

Tietoisuus heikkoa vaarakartoista huolimatta

Japanissa kuntien on pitänyt vuodesta 2005 lähtien luoda ja julkaista "vaarakarttoja", joissa näytetään tulvien ja maanvyörymien aiheuttamat riskit. Kunnat tarttuivat haasteeseen – vuoteen 2013 mennessä jopa 95 prosenttia kunnista totteli ja teki karttoja tulvavaaroista ja 81 prosenttia toimi samoin maanvyörymien osalta, kertoo paikallinen maaministeriö.

Useat kodit Japanissa on rakennettu riskialttiille alueelle ennen vuoden 2005 säännöksiä.

Kurashikin kaupunki sijaitsee Okayaman prefektuurissa. Sen Mabin alue kärsi tulvista erityisen paljon. Siellä vaarakarttoja jaettiin vuonna 2016, kertoo Yomiuri-sanomalehti.

Vaikka evakuointimääräyksiä ja -kehotuksia annettiin, kenties liian myöhään, jotkut asukkaista ilmeisesti jättivät ne huomioimatta, koska he eivät tienneet minne mennä tai kuinka päästä turvaan.

Esimerkiksi kun 57-vuotiaalta Mabin alueen asukkaalta Kenji Ishiiltä kysyttiin, asuuko hän riskialttiilla alueella, hän kertoi, että ei valitettavasti tiennyt siitä.

Maanjäristyksiin on varauduttu hyvin – tulvat vähemmälle huomiolle

Japani on altis maanjäristyksille, sillä sen saaret sijaitsevat seismisesti hyvin aktiivisella alueella. Tästä syystä siellä on varauduttu hyvin maanjäristyksiin, lisätty tietoisuutta niiden vaaroista ja tehty asetuksia, jotka määräävät asuntojen rakentamisen maanjäristyksen kestäväksi. Emeritusprofessori Okuma muistuttaa, että potentiaalisten tulvariskien eteen on tehty melko vähän.

Japanissa on viime vuosina koettu pienempiä viimeviikkoisen kaltaisia katastrofeja. Maa-, infrastruktuuri-, liikenne- ja turismiministeriöt ovat laatineet suunnitelmia tulvanhallinnan ja evakuointisuunnitelmien parantamiseksi.

Paljaaksi hakattua vuoristoista maata on yritetty metsittää uudelleen heikoin tuloksin

Japanissa maan hallinto seuraa aktiivisesti sääolosuhteita ja antaa tarvittaessa varoituksia hyvissä ajoin. Tästä huolimatta maa jää alttiiksi katastrofeille myös siksi, että isojen kaupunkien ulkopuolella maaperä on vuoristoista ja käytännössä jokaiselle rakennettavissa olevalle maatilkulle rakennetaan jotain.

Toisen maailmansodan jälkeen paljaaksi hakatuille vuoristoalueille istutettiin paljon puita, mutta niiden juuristot eivät pysty sitomaan vettä aiempien metsien tavoin. Tämä on myös nostanut riskiä maanvyörymiin. Viime viikon katastrofissa erityisesti maanvyörymät veivät hengen usealta ihmiseltä.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Maailman energiatase pyrkii aina alimpaan asemaan
Ihmiset asuvat yleensä melko tasaisilla alueilla. Eivät rinteillä. Sateen sattuessa vedet hakeutuvat vuorilta laaksoihin enemmän tai vähemmän suurella voimalla. Näin olen Keski-Euroopassa oppinut. Eivätkä ne herätä Keski-Euroopassa kovinkaan suuria otsikoita, jos on vähänkään tähdellisempää uutisoitavaa.
Miten nämä asiat Japanissa ja muualla ovat, en tiedä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.