Maanantai 18.6.2018Tapio

Tutkija: Sotaharjoitusten lopettaminen E-Koreassa on irtiotto vuosikymmenten yhteistyöstä

Trumpin ilmoitus voi saada muutkin epäilemään USA:n luotettavuutta liittolaisena

Niilo Simojoki

Yhdysvaltain ja Etelä-Korean yhteisten sotaharjoitusten loppuminen olisi merkittävä muutos maiden tiiviiseen liittolaishistoriaan, sanoo erikoistutkija Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Euroopassa Yhdysvallat ei juurikaan harjoittelut kylmän sodan jälkeen ennen kuin uudestaan aivan viime vuosina.

– Koreassa tiivis harjoittelun historia ulottuu aina Korean sodan aseveljeyteen (1950-luvulla) saakka eikä määrätietoinen pelotteen ylläpitäminen koskaan lakannut, Koivula sanoo.

Sotilaallisen läsnäolon vähentäminen ulkomailla ja suuremman vastuun sälyttäminen turvallisuudesta liittolaisille on ollut Donald Trumpin johdonmukainen linja jo vaalikampanjasta saakka. Koreassa se kuitenkin merkitsee irtiottoa 70-vuotisesta historiasta.

– Se säteilee aivan varmasti Japanin suuntaan ja ehkä myös Taiwaniin ja Filippiineille. Ne ovat liittolaisina vähän samassa asemassa kuin Etelä-Korea, Koivula sanoo.

On mahdollista, että Yhdysvaltain luotettavuus liittolaisena kyseenalaistetaan laajemminkin. Koivula epäilee, ettei Washingtonissa ole täysin osattu ennustaa muiden liittolaisten reaktioita siihen, että Yhdysvallat noin vain yksipuolisesti keventää pitkää liittolaissuhdetta – ja vieläpä ilman mitään konkreettista vastapalvelusta Pohjois-Korean puolelta.

Etelä-Korean puolustuskykyä yhteisen harjoittelun lakkaaminen ei sinänsä romahduta. Koivulan mukaan yleinen arvio on, että Etelä-Korea olisi pohjoista naapuriaan vahvempi tavanomaisessa sodassa. Pohjoisen ydinaseet tietysti keikauttavat voimasuhteet toiseen suuntaan ja siksi Yhdysvaltain ydinaseiden suoja, niin kutsuttu ydinasesateenvarjo, on ollut tärkeä taustavarmistus.

Koivula yhtyykin arvioihin, joiden mukaan Singaporen julistuksen puhe ydinaseettomasta "Korean niemimaasta" pelkän Pohjois-Korean sijaan heijastelee pohjoisen halua saada ydinaseiden suoja pois etelänaapurilta. Siitä voisivat kieliä esimerkiksi Yhdysvaltain ydinasekykyisten koneiden ja alusten vierailuiden loppuminen Etelä-Koreaan.

Yhdysvalloilla oli pitkään ydinaseita Etelä-Koreassa, mutta ne vedettiin pois 1990-luvun alussa.

Kiinaa Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon lisääntyminen Aasiassa on huolestuttanut jo pitkään, joten sen suunnitelmiin uudet käänteet sopivat erittäin hyvin. Trumpin ja Kim Jong-unin loppujulkilausuma noudattelee Kiinan aiempaa ehdotusta, jonka mukaan Etelä-Korean ja Yhdysvaltain pitäisi lopettaa sotaharjoituksensa vastasuorituksena Pohjois-Korean ydinaseohjelman jäädyttämisestä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.