Sunnuntai 17.12.2017Raakel

Vallankaappausyritys pani vauhtia Erdoganin itsevaltaisuuspyrkimyksiin

Seuraavat viikot näyttävät, miten presidentti vastaa opposition kritiikkiin

Adem Altan
Tavallisten turkkilaisten elämässä Erdoganin itsevaltaiset pyrkimykset ovat näkyneet jo ennen vallankaappausyritystä.
Tavallisten turkkilaisten elämässä Erdoganin itsevaltaiset pyrkimykset ovat näkyneet jo ennen vallankaappausyritystä.

Viivi Salminen

Noin vuosi sitten heinäkuun 15. ja 16. päivän välisenä yönä sotilaat ja tankit valtasivat katuja Turkissa. Vallankaappausta yrittäneiden sotilaiden tarkoituksena oli syöstä presidentti Recep Tayyip Erdogan vallasta. Aamun valjetessa kävi selväksi, että vallankaappaus oli epäonnistunut.

Yön tapahtumat johtivat kuitenkin laajoihin puhdistuksiin muun muassa valtion hallinnossa, yliopistoissa ja armeijassa. Puhdistukset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. STT:n haastattelemat asiantuntijat painottavat, että monet muutokset olisivat luultavasti tapahtuneet ilman vallankaappausyritystäkin, tahti on vain ollut nopeampi.

– Erdogan oli viemässä Turkkia tähän suuntaan jo siitä lähtien, kun hänestä tuli presidentti. Vallankaappausyritys antoi hänelle ja hänen AKP-puolueelleen oikeutuksen viedä muutoksia vielä pidemmälle, sanoo Sydneyn yliopiston Eurooppa-ohjelman apulaisjohtaja Bronwyn Winter.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan voi perustellusti sanoa, että vallankaappausyritys oli todennäköisesti vastaisku armeijassa jo suunnitteilla oleville puhdistuksille.

– Vuosien varrella Erdoganin hallinto on yrittänyt puhdistaa erilaisia ryhmiä, jotka se on katsonut itselleen vahingolliseksi, hän sanoo.

Etenkin maahan julistettu poikkeustilalaki on antanut viranomaisille lisävaltuuksia.

– Laki on mahdollistanut erityisvaltuudet ennen muuta Gülen-liikkeen täydelliseen alasajoon, ja sen ohella myös monien muunlaisten ryhmien, kuten kriittisten journalistien, opposition ja varsinkin kurdipuoleen alasajoon, hän sanoo.

Tavallisten turkkilaisten elämässä Erdoganin itsevaltaiset pyrkimykset ovat näkyneet jo ennen vallankaappausyritystä.

– Sitä on ollut ilmassa jo pidempään, että ihmiset kuiskailevat tietyistä asioista kahviloissa ja pistävät kännyköitään pois päältä siinä pelossa, että heitä salakuunneltaisiin, Alaranta sanoo.

Turkissa vuodesta 2015 vuoteen 2017 asunut Melbournen yliopiston tutkija Iain MacGillivray kuvailee, että monien turkkilaisten mielen on vallannut toivottomuus.

– Turkissa ihmiset ovat hyvin peloissaan maan tulevaisuudesta. Etenkin hallitusta vastustavat tahot ovat peloissaan ja huolissaan. Heidän elämäntapansa on ikään kuin kyseenalaistettu vallankaappausyrityksen jälkeen, MacGillivray sanoo.

Hänen mukaansa monet ihmiset suunnittelevat lähtöä maasta, sillä ihmiset kokevat, ettei asioihin voi juuri enää vaikuttaa.

Vaikka hallituksen kritisoiminen on tehty Turkissa entistä vaikeammaksi, se ei Bronwyn Winterin mukaan ole mahdotonta. Esimerkiksi viime viikolla Istanbuliin päättyi lähes kuukauden kestänyt oppositiopuolue CHP:n puheenjohtajan Kemal Kilicdaroglun masinoima oikeusmarssi. Istanbulin mielenosoituksissa oli satojatuhansia ihmisiä vastustamassa Erdoganin tekemiä muutoksia. Kilicdaroglu sanoi, että mielenilmaus ei jää viimeiseksi.

Alarannan mukaan on mielenkiintoista nähdä, miten Erdogan vastaa opposition kritiikkiin.

– Erdoganilla on nyt tarve osoittaa, että enemmistö on hänen politiikkansa tukena. Kun suuret väkijoukot lähtevät oppositiomarssille, Erdoganin hallinnon oikeutus jatkaa puhdistuksia ja autoritaarista otetta kyseenalaistuu.

Turkki on maailmanpolitiikan epävakaa peluri

Vallankaappausyritys ja sen jälkeen tehdyt puhdistukset ovat muuttaneet Turkin ulkopoliittisia suhteita. Sydneyn yliopiston Eurooppa-ohjelman apulaisjohtaja Bronwyn Winter katsoo, että Turkki on nyt kohdistanut katseensa ennen muuta itään, ei länteen. Turkki on Winterin mukaan osoittanut kiinnostusta Shanghain yhteistyöjärjestöä kohtaan ja Kiina on ollut Turkin pyrkimyksille myönteinen.

Melbournen yliopiston tutkija Iain MacGillivray sanoo, että vaikka Turkin on nähty lähentyvän lisäksi Venäjän ja Iranin kanssa, Turkin ulkopoliittiset suhteet voivat muuttua nopeasti.

Sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta että Winter sanovat, että Turkki erkaantuu koko ajan vain kauemmaksi Euroopasta.

– Turkin nykyinen hallinto ei halua eikä pysty täyttämään EU:n kriteerejä, ainakaan niin kauan kuin Erdogan pysyy vallassa, vaikka retoriikassa puhutaan edelleen siitä, että EU-jäsenyys oli Turkin jonkinlainen strateginen päämäärä, Alaranta sanoo.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan lisäksi ilmoitti perustuslain muuttamisen yhteydessä, että hän olisi valmis vahvistamaan parlamentin mahdollisen päätöksen kuolemanrangaistuksen palauttamisesta. Se olisi viimeinen niitti Turkin EU-jäsenyysaikeille.

Alaranta sanoo, että Turkki aikoo jatkossakin hakea elintilaa omalle ulkopolitiikalle, jolla tasapainotetaan muita mahteja kuten Yhdysvaltoja, Eurooppaa, Venäjää ja Kiinaa.

– Ainakin se tulee jatkumaan, että Turkki on ulkopolitiikan suhteen epävarma tekijä, hän sanoo.

Turkin parlamentti jäämässä pelkäksi keskustelukerhoksi

Turkissa vallan keskittäminen presidentille kulminoitui tämän vuoden huhtikuussa, kun maassa hyväksyttiin kansanäänestyksen jälkeen presidentin valtaoikeuksia kasvattava perustuslaki.

Suurimmat muutokset nähdään vuonna 2019, kun uuden järjestelmän puitteissa järjestetään sekä presidentinvaalit että parlamenttivaalit. Perustuslain muuttamisen myötä pääministerin virka lakkautetaan, ja presidentti saa oikeuden nimittää ministerit. Presidentin- ja parlamenttivaalit pidetään jatkossa yhtä aikaa viiden vuoden välein.

– Poliittisen järjestelmän muutoksen myötä parlamentti muuttuu enemmän keskustelukerhoksi, ja kaikki lainsäädäntövalta jää presidentille. Se vaikuttaa moneen asiaan, muun muassa korkeimpien juristien nimittämiseen. Parlamentaarinen lainsäädännön kontrollointi jää hyvin pieneksi, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan voi myös teoriassa jatkaa presidenttinä vielä kaksi uutta kautta vuoteen 2029 saakka. Perustuslakia muutettiin myös siten, että presidentti on puoluepoliittisesti sidonnainen. Hieman perustuslakiäänestyksen jälkeen Erdogan äänestettiinkin myös AKP:n johtajaksi. Alarannan mukaan Erdoganin tavoitteena on luultavasti voittaa vuonna 2019 sekä presidentin- että parlamenttivaalit.

Melbournen yliopiston tutkija Iain MacGillivrayn mukaan perustuslain muutos voi aiheuttaa Turkissa jatkossa lisää levottomuutta. Levottomuudet saattavat ryöpsähtää etenkin, jos Erdogan yrittää tukahduttaa vastarintaa.

– Erdogan ei ole kuitenkaan menettämässä valtaansa ihan lähiaikoina, sillä hänellä on edelleen vahva tuki, MacGillivray sanoo.

Turkin keskusvaalilautakunnan mukaan perustuslain puolesta oli äänestänyt 51,4 ja vastaan 48,6 prosenttia äänestäneistä. Perustuslain muutos meni läpi siis hyvin niukasti, sillä sen muuttamiseen vaadittiin 51 prosentin kannatus.

Turkin kaksi pääoppositiopuoluetta eli keskusta-vasemmistolainen CHP ja kurdimyönteinen HDP ovat kyseenalaistaneet tuloksen. CHP:n johtajan Kemal Kilicdaroglun mukaan keskusvaalilautakunnan viime hetken päätös hyväksyä ilman virallista leimaa olevia äänestyslippuja asettaa äänestystuloksen laillisuuden kyseenalaiseksi.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.