Keskiviikko 31.8.2016Arvi

Itä-Suomen yliopistosta uutta tietoa glutamaatin haitoista

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus on tuottanut uutta tietoa lisäaineena käytetyn glutamaatin ja homokysteiinin hermostolle haitallisista vaikutusmekanismeista. Arkistokuva. TS/Erja Hyytiäinen
Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus on tuottanut uutta tietoa lisäaineena käytetyn glutamaatin ja homokysteiinin hermostolle haitallisista vaikutusmekanismeista. Arkistokuva. TS/Erja Hyytiäinen

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus on tuottanut uutta tietoa lisäaineena käytetyn glutamaatin ja homokysteiinin hermostolle haitallisista vaikutusmekanismeista.

Glutamaatin yliaktiivisuus voi tutkimustiedotteen mukaan tappaa hermosoluja.

Polina Abushikin väitöstutkimuksessa selvitettiin sähköfysiologian, kuvantamisen ja farmakologian keinoin AMPA-tyyppisten glutamaattireseptorien merkitystä aivokuoren hermosoluissa.

Lisäksi tutkittiin homokysteiinin vaikutusta keskushermostossa keskittyen glutamaatin NMDA- ja mGluR5-tyyppisiin reseptoreihin, joiden yhteisvaikutusten kautta homokysteiinin haitat välittyvät.

Uutena tutkimuskohteena oli ääreishermoston glutamaatti-homokysteiinisignalointi, jonka osuus kroonisessa kivussa ja migreenissä on tullut esiin vasta äskettäin.

L-glutamaatti on tärkein kiihdyttävä hermovälittäjäaine nisäkkäiden keskushermostossa. Vaikka glutamaatti onkin tärkeä älyllisissä toiminnoissa, glutamaattireseptorien liiallinen aktiivisuus voi tutkimustiedotteen mukan rappeuttaa hermostoa.

Aivoiskemia, migreeni, amylotrooppinen lateraalinen skleroosi sekä Alzheimerin ja Parkinsonin tauti lukeutuvat tällaisiin suurta sosiaalista haittaa aiheuttaviin neurologisiin sairauksiin.

Glutamaatin ja muiden sen kaltaisten sisäsyntyisten yhdisteiden hermostolle haitallisten vaikutusten selvittäminen onkin tutkimustiedotteen mukaan yksi tärkeimmistä kysymyksistä nykyaikaisessa neurobiologian tutkimuksessa.

Vaikka glutamaatin vaikutusta onkin tutkittu paljon keskushermostossa, on viitteitä siitä, että glutamaatin signaloinnilla on merkitystä myös ääreishermostossa. Glutamaatin neurotoksisuuden mekanismeista ääreishermostossa on kuitenkin vielä niukasti tietoa.

Hermostoa rappeuttavien sairauksien ja migreenin kehittymiseen liittyy usein kohonneita homokysteiinitasoja, jotka saattavat vaikuttaa glutamaattireseptorien toimintaan. Kohonnut taso voi johtua foolihappopuutoksesta tai geneettisestä polymorfiasta.

Arviolta joka toinen raskaana oleva nainen Suomessa käyttää foolihappolisää. Näin ehkäistään homokysteiinitason kohoamista ja siitä mahdollisesti koituvia haittoja sikiön kehitykselle. Kokeellisista malleista riippuen homokysteiinilla on havaittu olevan joko hapettavia tai pelkistäviä vaikutuksia. Tämän vuoksi homokysteiinin merkitystä hapetus- ja pelkistysstressissä on tutkimustiedotteen mukaan aiheellista tutkia huolellisesti.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin viljeltyjä rotan hermosoluja kalsiumkuvantamisen, kokosolurekisteröintien ja AMPA-glutamaattireseptorin salpaajien avulla.

Löydöksinä oli kolmenlaisia solutyyppejä, jotka aktivoituivat glutamaattireseptorin salpaajilla.

Tulokset viittaavat siihen, että viljellyt hermosolut säilyivät ilmiasultaan aikuisen aivokuorta muistuttavina, kun soluja kasvatettiin 7–10 päivää.

Vertailemalla homokysteiinin ja glutamaatin kalsiumvasteita Abushik tunnisti erilaisia signalointityyppejä, joilla saattaa olla erilaisia toiminnallisia seurauksia.

Abushik havaitsi, että homokysteiinin hermomyrkkyvaikutus voidaan ehkäistä keskus- että ääreishermostossa salpaamalla mGluR5- ja NMDA-tyypin glutamaattireseptorit.

Glutamaatista poiketen homokysteiini ei vähentänyt merkittävästi mitokondrioiden kalvopotentiaalia keskus- eikä ääreishermoston hermosoluissa eikä lisännyt happiradikaalien määrää ääreishermostossa.

Tulokset ovat tärkeitä kehitettäessä uusia hoitovaihtoehtoja hermostoa rappeuttavien sairauksien ja migreenin hoitoon.

TS

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.