Pakkolait kaatuisivat perustuslakiin
Kilpailukykysopimukselle ei ole mietitty vaihtoehtoja
Maanantaina on kilpailukykysopimuksen kohtalonpäivä, kun SAK:n hallitus päättää sopimuksen hylkäämisestä tai hyväksymisestä. Kokoukseen saapuu kuultavaksi myös pääministeri Juha Sipilä (kesk).
Jo viisi SAK:laista liittoa on jäänyt kilpailukykysopimuksen eli yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle. Sunnuntaina sopimukselle käänsi selkänsä Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi Twitterissä, että sopimuksen vaikutuksia selviteltiin sunnuntainakin eri tahoilla maanantain päätöksenteon tueksi.
– Taustakeskusteluiden päivä tänään, viestitti puolestaan Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Ann Selin.
Jos SAK:n hallitus hyväksyy sopimuksen, muut järjestöt arvioivat, onko mukana tarpeeksi monta liittoa. Hallitus arvioi sopimuksen kattavuutta kesällä.
Sopimuksen läpimenomahdollisuuksia heikentää SAK:n suurliiton PAMin jättäytyminen sen ulkopuolelle. Selinin mukaan selkeä lupaus veronkevennyksistä voisi saada liiton harkitsemaan päätöstään uudelleen, mutta hän ei lupaa päätöksen siltikään muuttuvan.
Maan hallitus on kuitenkin tehnyt selväksi, että veronkevennyksiä ja lisäleikkauksista luopumista ei ole vielä luvassa. Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok) mukaan hallitus arvioi edelleen kokonaisuuden kesäkuussa 2016 ja toisen kerran puoliväliriihessä maaliskuussa 2017. Sen jälkeen tehdään päätökset hallituksen toimista.
Pakkolakien perustuslaillisia läpimenomahdollisuuksia ei ollut
Hallitus piti sunnuntaina radiohiljaisuutta. STT ei tavoittanut Sipilää tai Stubbia kommentoimaan, voisiko hallitukselta tulla vielä ennen maanantaiaamua jonkinlainen kädenojennus liitoille.
Kukaan ei tunnu myöskään tietävän, mitä tapahtuu, jos SAK:n hallitus hylkää sopimuksen. Sipilä sanoi Ylelle lauantaina, että varasuunnitelmaa ei ole. Varmaa on vain se, että hallituksen kilpailukykyä parantava niin sanottu pakkolakipaketti ei tule voimaan. Sipilän mukaan syynä on se, että pakettia ei ehditä valmistella ennen seuraavaa työehtosopimuskierrosta.
Stubb oli Hämeenlinnassa lauantaina huomattavasti suorasanaisempi. Hän myönsi STT:lle, että pakkolait olisivat kaatuneet perustuslaillisiin ongelmiin.
– Me teimme paljon töitä kilpailukykypaketin kanssa, siis pakkolakien kanssa, mutta huomasimme, että sen talousvaikutukset ja perustuslailliset läpimenomahdollisuudet, niitä ei kerta kaikkiaan ollut.
TS–STT
