Perjantai 1.7.2016Aaro, Aaron

OECD-raporttien sanomasta tehdään kahdenlaisia tulkintoja

Kiistely Suomen koulutustasosta jatkuu – jäämmekö jälkeen vai ei?

TS/Marttiina Sairanen
TS/Marttiina Sairanen

Yskiikö suomalainen koulutus ja kiilaavatko muut maat edelle – nämä kysymykset ovat askarruttaneet päättäjiä ja tutkijoita.

Vastaus riippuu, keneltä kysyy.

Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen professori Osmo Kivinen ja tutkija Juha Hedman katsovat, että talousjärjestö OECD:n koulutusraporteista 2010-luvulla tehdyt keskeiset suomalaistulkinnat ovat olleet virheellisiä. Niiden seurauksena on levinnyt yliampuvia uskomuksia koulutuksen tilasta, kuten että Suomi jää muista jälkeen korkeasti koulutettujen määrässä ja koulutustaso on painumassa alle OECD-keskiarvon.

Kivisen ja Hedmanin mielestä nämä muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriöstä liikkeelle lähteneet tulkinnat ovat vakiintuneet totuuksiksi valtakunnalliseen koulutuspoliittiseen keskusteluun.

Tutkijakaksikon mukaan esimerkiksi OECD:n viimevuotinen Education at a Glance -raportti ei tarjoa faktoja tukemaan käsityksiä Suomen korkeakoulutuksen kansainvälisen tason laskusta.

– Suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa korkeakoulutettuja hyvällä tasolla. Väite siitä, että Suomi on juuttumassa keskikastiin tai jäämässä jopa sen alle, kun muut Puolan johdolla rynnivät ohi, on vailla perää, Kivinen ja Hedman kirjoittavat tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Analyysin mukaan nuoret suomalaisnaiset sijoittuvat korkeakoulututkinnon suorittaneiden kärkeen. Miehetkin ylittävät selvästi OECD-keskiarvon ja ovat pohjoismaiden parhaita.

Kivinen ei ymmärrä, miten asiat on onnistuttu sotkemaan.

– Pahimmillaan virhetulkinnat ovat julkisuudessa kääntyneet jopa väittämiksi, että sääty-yhteiskunta palaa eikä sosiaalinen nousu ole Suomessa mahdollista. On vaikea ymmärtää, mitä järkeä on lietsoa maailmanlopun tunnelmia, sillä kaikki muut maat ottaisivat mielihyvin omakseen suomalaisen koulutusjärjestelmän, Kivinen sanoo STT:lle.

”Mittari väärin valittu”

Yhdeksi virhetulkintojen lähteeksi analyysi nimeää opetus- ja kulttuuriministeriön entisen projektipäällikön Aleksi Kaleniuksen, joka nyt työskentelee erityisasiantuntijana Suomen OECD-edustustossa. Kaleniuksen mielestä Kivisen ja Hedmanin oma analyysi ei pidä vettä.

Kaleniuksen mukaan korkeasti koulutettujen osuus ei ole 2000-luvulla Suomessa kasvanut nuorissa ikäryhmissä.

– Kivinen ja Hedman yrittävät kumota tiedon 2000-luvun hitaasta kasvusta vetoamalla suureen koulutustasoeroon kohta eläkkeelle jäävien ikäryhmien ja nuorempien välillä. Mutta ne erot syntyivät 1980- ja 1990-luvun nopean kasvun aikana. Eivät ne liity 2000-luvun hitaaseen kasvuun.

Kaleniuksen mukaan myös koulutustason mittari on väärin valittu. Sen takia vanhan opistoasteen tutkinnon suorittaneiden korvautuminen työmarkkinoilla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla näyttää koulutustason nousulta. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi opistosairaanhoitaja ja AMK-sairaanhoitaja tekevät jotakuinkin samaa työtä samalla palkalla.

– Nuoret ikäluokat vaikuttavat paljon vanhempia koulutetummilta, jos nuorista lasketaan koulutetuiksi sairaanhoitajat ja insinöörit, mutta vanhoista ei. Kivinen ja Hedman tekevät saman virheen kansainvälisessä vertailussa.

Kasvu on Kaleniuksen mukaan pian pysähtymässä koko väestössäkin, ja se on iso ongelma. Työmarkkinoilla kun nimenomaan korkeasti koulutettujen tarve ja työllisyys kasvavat, mutta jos ei ole ketään täyttämässä korkean asteen työpaikkoja, ei niitä voi syntyäkään.

Osapuolet ovat kiistellet asiasta aiemminkin, muun muassa Helsingin Sanomissa vuonna 2013.

TS–STT–Kimmo Mäkilä

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Down down deeper and down
Olipa totuus tähänastisesta kehityksestä mikä tahansa, niin nythän hallitus on suoraan linjannut, että korkeakoulutusta vähennetään, ja leikkaa muutenkin koulutuksesta niin reilusti, että se heikentää koulutuksen kokonaiskuvaa. Kyllä sääty-yhteiskunta on palaamassa - tai oikeammin jo palannut. Varakkailla on varaa kouluttautua, köyhille se on raskas taloudellinen taakka ja riksi.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Down down deeper and down
ei hittaisi, jos akateeminen osaisi hiukan prosenttilaskua. Eli tajuasi, miten vähäinen yliopistolaitokseen ohdistuva säästövaade on.
Toiseksi, on vaikea uskoa, että yliopistolaitos olis oma-aloitteelisesti vuosien varrela trimmannut itsensä täydellisen tehokkaaksi, eikä mitään tehostamisen mahdollisuutta olisi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Insider kertoo
Meillä OLI hyvä koulutusjärjestelmä, vaan ei ole enää.

Poliittisesti valitut asioita ymmärtämättömät "päälliköt" ja "johtajat" tekevät jatkuvasti niin toisen asteen koulutuksessa kuin korkea-asteella järkyttävän huonoja päätöksiä, jotka jatkuvasti heikentävät suomalaista koulutustasoa.

OKM:n linjaus päälle vielä (siellä nimeltä mainitsematon mädättäjä on saanut tungettua esim. monikulttuurisuuden joka ainoaan opetussuunnitelmaan, mikä on pois itse ammatin oppimisesta). Siitä vain monikulttuurinen karjakko, sähkömies, kirurgi jne. hommiin. Samasta tutkinnon laajuudesta varastetaan siis opintopisteitä pois ammattiosaamisesta, jotta monikulttuurin ilosanomaa päästään saarnaamaan.

Juuri tuli tieto, että esim. ammattikoulutuksesta leikataan 250 miljoonaa. Eipä ole Stubb siitä edes kuiskannut. Kaikkien muiden minsterien tonteilta hän onkin kiitettävästi ehtinyt kommentoida.

Mutta nekin rahat toki tarvitaan turvapaikanhakijoiden menoihin.

Ammattikorkeissa kontaktiopetus on vähennetty minimiin, kirjekurssilla tutkinto! Opiskelijat eivät enää saa kunnon kokonaisuuksia sisällöistä, hajanaista höttöä vain, jota laiskat "opettajat/luennoitsijat" imuroivat netistä jonkun toisen tekemänä. Roskaa!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Insider kertoo
Perun Amatzoniassakin ala-asteisilla yksinkertaiset tabletit,että pysyvät kehityksessä mukana.
Eikä mielestäni monikulttuurisuus ole pois oppimisesta,päinvastoin.Samaa mieltä siitä että huonolta näyttää kun koulutuksesta leikataan,pitäisi ennemmin antaa rahaa siihen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Insider kertoo
Suurista linjauksista pienempiin. Ensimmäinen luokka, oppilaat koostuu kymmenestä eri kansallisuudesta. On uutisfilmi. Siinä iloinen opettaja opettaa iloisia oppilaita. On opettajan haastatelu. On kiva kysymys. Siihen saadaan sillee kiva vastaus. On kaksi suloista "haastateltavaa" oppilasta joilta kysytään, onko koulussa kivaa, ja tietysti koulussa on kivaa.
Jos kävisikin niin että opettaja kivaan kysymykseen ei vastaisikaan sillee kivasti. Sanoisikin ettei opetustyö onnaa lasten kulttuurieroista, kuten myös kielellisen osaamisen erojen vuoksi. Kertoisi kuinka työhön turhautuminen vie häneltä ilon nauttia vapaa-ajastaan. Illalla nukkumaan mennessä seuraavan päivän kauhut on illan viimeinen ajatus.
Taitaisi totuuden sanominen olla ammatillinen itsemurha. On tuo jutun tutkimus sillee kiva tehdä että proffa ja tutkija saa on tekemisissä "älyllisten" tutkittavien kanssa. Rohkea tutkija menee ongelman syntysijalle. Ekaan luokkaan nenää kaivavien ja pisulle haisevien pilttien pariin. Turhat luulot itsestä karsiutuu kun älykkö ei toista älykköä saa tutkia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Nähtävissä
Tärkein suomalaisnuorten osaamisen laskua selittävä tekijä on maahanmuutto.
Koulujärjestelmässä ei ole tehty oleellisia heikennyksiä. Sen Suomen voittotuloksen jälkeen muutamassa vuodessa älykkyysosamäärältään heikompitasoisten oppilaiden takia koko kansan tulokset ovat laskeneet. Suomeen on osattu tuoda ulkomaisia osaajia juuri niiltä maapallon alueilta, joissa ei "järki paljon päätä pakota". Ja se näkyy tuloksissamme. Kantasuomalaisten osaaminen on edelleen erinomaisella tasolla.

Ihmettelen kovasti miksi ei tätä saa tuoda esille kun se on selkeästi OECD:n raportissa nähtävissä graafisesti.
Jos taas grafiikka katsotaan rasismiksi niin silloin suomalaisten tulosten lasku testeissä on aivan ansaittua.
Tällöin on pienoinen ongelma huolestua asiasta, koska syylle ei voi/saa tehdä mitään; sitähän ei edes saa ääneen sanoa. Jolloin korjauksiakaan ei voi tehdä ja alamäki jatkuu vaan.

Voi olla ettei moni ole tästä huolestunut ja sen rasistileiman pelossa kieltäytyy syytä esille tuomasta. Ongelma muodostuu siinä, että kansainväliset huipputeknologiasijoittajat katsovat näitä koulutustasotilastoja ja kun Suomi menee kaiken aikaa alas, eikä korjausta kyetä tekemään = sijoittajat sijoittavat osaamiskeskuksensa muualle, missä on odotettavissa osaavampaa väkeä. Rasismilla siis ajamme aiemmin hiuppuosaamisesta tunnetun maamme ensin keskikastiin ja siitä lähelle kehitysmaatasoa. Ruotsin perässä.

Ja kyllä, Puola on todella ajanut osaamisessa Suomen ohi. Katse OECD:n tilastoon kertoo sen täysin vääjäämättä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Nähtävissä
Hyvin argumentoitu ja olen samaa mieltä. Ja tämä on vasta Suomen syöksyn alkusoittoa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Nähtävissä
Valtiovallan epäjhdonukaisuus maahanmuuttoasioissa on mykistävää. JOS kerran maahanmuuttoa tarvitaan, miksi se pitää tapahtua salakuljettajien agendan mukaan. Miksi ei houkutella osaajia ja varakkaita investoijia määrätietoisesti?
Onko sittenkin maahanmuuttopolitiikan taustalla täti-ihmisten vääristynyt hoivavietti?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Haaskausta paljon
Suomen yliopistoista valmistutaan yhä useammin suoraan työttömyyskorvauksille. Akateeminen työttömyys on kasvanut vuosi vuodelta. Suomessa on liikaa yliopistoja ja liikaa koulutusta, jota ei voi hyödyntää täällä. Esim. saksan kielen maistereita tulee lähes kaikista yliopistoista. Taiteen maistereita pukkaa! Kauppatieteen maistereita ei tarvita paljon tutkijoiksi. Tradenomi-tutkinto riittää arjen kaupalliseen ja toimistotyöhön sekä peruspäällikölle. Vielä on turhia hömppätieteitä kuten naistutkimus yms. Rahaa ei riitä kunnon opetukseen ja tutkimukseen. Opiskelijat vain nyhjäävät yliopistossa jopa 10 vuotta kirjoilla ja tekevät illat ja viikonloput työtä laivoilla ja kassoilla. Haaskausta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Haaskausta paljon
Ei se ole haaskausta, se on elämää. Paitsi se työ, se ei ole omaa elämää. Ei ihmisen kouluun mennessään kuulu ajatella, että voiko sitä jotenkin hyödyntää. Kouluttautuminen on itsensä kehittämistä, oman maailmankuvan luomista ja kasvamista. Jos siitä lisäksi sattuu vaikka joku elämisen rahoittava homma sikiämään, niin hyvä niin. Jos ei, niin silti hyvä niin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.