Lauantai 28.5.2016Alma

Kuorintavoiteen mikromuovit päätyvät kalojen ruoaksi

Arkipäivän kosmetiikka rasittaa ympäristöä

 Arkistokuva kosmetiikkatuotteista. TS/Ari-Matti Ruuska
Arkistokuva kosmetiikkatuotteista. TS/Ari-Matti Ruuska

Hammastahna, partavaahto, shampoo ja käsisaippua. Näitä kylpyhuoneen tuotteita käytämme joka päivä. Harva silti miettii, mitä ainesosia tuotteet sisältävät ja miten ne vaikuttavat ympäristöön.

– Kosmetiikkaa käyttäessä ei ehkä ajattele, että sillä on ympäristövaikutuksia. Kun voidetta laittaa käsiin ja ripsiväriä silmiin, sitä ei ajattele, että se jotenkin joutuu luontoon, kertoo Joutsenmerkin asiantuntija Terhi Uusitalo.

Kosmetiikkatuotteet sisältävät monenlaisia kemikaaleja, jotka päätyvät lopulta iholta luontoon haihtumisen tai peseytymisen kautta. Esimerkiksi jotkin hammastahnat ja kuorintavoiteet sisältävät pienenpieniä mikromuoveja, jotka voivat päätyä vesistöön ja lopulta kalojen ravinnoksi.

– Aurinkovoiteet menevät vesistöihin suoraan. Niiden sisältämät UV-filtterit vaikuttavat hormoneihin ja siksi koralliriutat ovat jopa kuolleet maailmalla, Uusitalo jatkaa.

Kosmetiikan terveysvaikutuksiin on kiinnitetty aina enemmän huomiota kuin ympäristövaikutuksiin, mutta hiljalleen tilanne on muuttumassa. Uusitalon mukaan Suomessa ei olla kuitenkaan edelläkävijöitä. Ei edes Euroopassa, koska rapakon takana Yhdysvalloissa on otettu jo ensimmäiset askeleet mikromuovien kieltämiseen.

– Se on hyvin hämmentävää, koska Eurooppa on yleensä kemikaaliasioissa Yhdysvaltoja edellä, mutta jostain syystä lainsäädäntömme ei ole samalla tasolla.

Kosmetiikka näkyy Itämeressä

Helsingin jätevedenpuhdistamolla on havaittu, että Itämereen päätyy kosmetiikasta peräisin olevia kemikaaleja. Rasittuneeseen Itämereen kulkeutuu viemäreiden kautta myös pahamaineisia mikromuoveja.

– Ne menevät kyllä vedenpuhdistamosta läpi. Puhdistamoprosesseja ei ole kehitetty mikromuovien talteenottoon, kertoo Helsingin ympäristöjohtaja Esa Nikunen, entinen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) kemikaalituotevalvonnan johtaja.

Nikusen mukaan kosmetiikkatuotteita käyttää Suomessa miljoonia ihmisiä, ja siksi mereen päätyy merkittäviä määriä kemikaaleja. Luontoon päätyvää kuormitusta voi vähentää omilla päätöksillä.

– Tuoteselosteet ovat pitkiä ja vaikeaselkoisia. Vaatii asiantuntijuutta, että ympäristövaikutuksia voi arvioida sieltä. Siksi kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi Joutsenmerkkiin, joka kertoo, että tuote on parempi ympäristölle, Nikunen sanoo.

Suomessa kauppojen hyllyillä on tällä hetkellä noin sata kosmetiikkatuotetta, jolla on Joutsenmerkki. Ruotsi ja Tanska ovat Suomea huomattavasti pidemmällä. Tanskassa valveutuneen kuluttajan ostopäätös on helppo, koska kauppojen hyllyillä on jo 2 000 Joutsenmerkittyä tuotetta.

Suomessa toimivat yritykset ovat hakeneet ympäristömerkkejä muita Pohjoismaita vähemmän.

– Tanskassa nousi kemikaalikeskustelu reilu 10 vuotta sitten ja mielestäni Suomessa on nähtävissä nyt sama ilmiö. Kun ihmiset tulevat tietoisemmiksi, niin he alkavat myös vaatia parempia tuotteita, Uusitalo taustoittaa.

Joutsenmerkki kiristää kriteerejään

Pohjoismaiden yhteinen Joutsenmerkki uudistuu aina 3–5 vuoden välein. Nyt kriteerejä kiristetään muun muassa rasvoissa käytettävän palmuöljyn osalta. Jatkossa palmuöljyn pitää olla RSPO-sertifikoitua. Sertifioidun öljyn tieltä ei hakata sademetsää Malesiassa tai Indonesiassa.

– RSPO-sertifikaatti ei ole täydellinen, mutta se on hyvä alku. Sen ansiosta tuotteissa käytetään parempaa palmuöljyä, joka ei ole niin haitallinen sademetsille, toteaa Uusitalo.

Uuden Joutsenmerkin kriteerit hyväksytään kesäkuussa. Yrityksille annetaan vuosi aikaa uudistaa tuotettaan ja hakea merkkiä uudestaan.

TS–STT

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.