Toistuva työttömyys painaa sohvan pohjalle

Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle
27 500 euroa vuodessa

Turun Sanomat

LAURI SILVANDER

Viime toukokuussa 29 103 ylioppilasta veti lakin päähänsä ja astui samalla ulos yhdestä putkesta. Vajaalle kuudelle prosentille heistä uuden putken suu häämötti jo edessä. Heistä tuli Suomen nuoria työttömiä, kasvotonta massaa, jonka pelastamiseksi työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole tällä hetkellä riittävästi varoja.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut, että työelämän ulkopuolelle jäänyt maksaa kansantaloudelle noin 700 000 euroa. Lisäksi julkinen talous maksaa jokaisesta pitkäaikaistyöttömyyteen liukuneesta 400 000 euroa.

Näin alle 25-vuotiaana työllistymismahdollisuutensa menettänyt maksaa yhteiskunnalle joka vuosi 27 500 euroa.

Täyttäessään 60 vuotta hän on maksanut yhteiskunnalle noin 1,1 miljoonaa euroa.

Nuorisopolitiikkaan perehtynyt työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Liisa Winqvist nostaa varoittavaksi esimerkiksi 1990-luvun lamaa ennen pankkeihin työllistyneet nuoret naiset. Ennen laskukautta pankit palkkasivat hyvillä papereilla lukiosta lähteneitä suoraan töihin.

– Pankkiala veti naisia työelämään. Kun laskukausi alkoi, heidät irtisanottiin ensimmäisten joukossa. Tilanne oli se, että niukilla työmarkkinoilla oli hyvillä ylioppilaspapereilla työtä hakevia nuoria, joilla ei ollut ammattikoulutusta.

Nuorisotyöttömyys
on toistuvaa

Suomalainen nuori työtön asuu Uudellamaalla. Hänellä on keskiasteen tutkinto, yleisimmin tekniikan tai palvelualan peruskoulutus. Ikää hänellä on 20–24 vuotta.

Nuorukainen joutuu työttömäksi noin 12 viikoksi. Työllistymistä vaikeuttaa se, että nuoret lomautetaan usein ensimmäisenä. Liikkuvuutta on vähän.

Pelkästään yhtäjaksoisen työttömyyden tarkastelu antaa kuitenkin turhan myönteisen kuvan.

Nuorten työttömyyden ongelma on sen toistuvuus.

Esimerkiksi Kontiolahden, Ilomantsin ja Joensuun alueella tehdyn seitsemän vuoden seurantatutkimuksen aikana nuorten keskimääräinen työttömyysaika kohosi 2,5 vuoteen.

Viime laman aikana tietyille aloille työllistyneet joutuivat suoraan koulunpenkiltä kortistoon. Kun työttömyysaika pääsi venymään useaan vuoteen, työllistymismahdollisuudet menivät.

30-vuotias työtön työnhakija, jolla ei ole alan työkokemusta, jää helposti nuorempien jalkoihin.

Ylitarkastaja Liisa Winqvist pitää tärkeänä, että nuorelle saadaan nopeasti toimintasuunnitelma ja ammatillinen tutkinto.

– Nuoren tulevaisuutta pitää hahmotella heti työttömyyden alkuvaiheessa. Jo Nuoren yhteiskuntatakuu edellyttää, että nuorelle työnhakijalle saadaan kolmessa kuukaudessa koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka. Tällä hetkellä noin neljänneksellä nuorista työttömistä on ainoastaan peruskoulupohja. Etenkin heidän kohdallaan on tärkeää, että kouluttautumismahdollisuudet selvitetään yksilökohtaisesti.

Varsinkin nuoret miehet ovat vaarassa joutua työttömyysputkeen.

– Nuorilla miehillä vaarana on jämähtäminen tiettyyn elämänvaiheeseen, Winqvist toteaa.

Lisäpaikkoja
ammattikoulutukseen

Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin puheenjohtaja Ossi Heinänen muistuttaa, että nuorelle työttömyys on massiivinen henkilökohtainen tragedia.

Työssä olevista nuorista vain noin kahdeksan prosenttia jättäytyisi toimettomaksi, jos taloudellista pakkoa työnteolle ei olisi.

– On tietysti loogista, että vanhat työntekijät ovat ansainneet paikkansa. Nuorten kohdalla pitää kuitenkin muistaa, että syrjäytymisen riski on suuri. On tärkeää, että nuorille on tarpeeksi opiskelupaikkoja ja auttajia.

Viime valtion budjetissa ei otettu huomioon nuorten valtavaa työttömyyskehitystä.

Kirstun pohja häämötti ylitarkastaja Winqvistin mukaan jo viime toukokuussa.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) on tehnyt esityksen opiskelijapaikkojen lisäämisestä valtiovarainministeriölle. Päätös mahdollisesta lisäyksestä tehdään budjettiriihessä.

– Tiedot yhteishausta ja kesän täydennyshausta kertovat, että sadat nuoret jäävät ilman opiskelupaikkaa, sillä ammatillisen koulutuksen paikkoja on tarjolla edelleen liian vähän, Virkkunen perustelee.

Ylitarkastaja Liisa Winqvist pitää niin ikään tärkeänä, että nuorista saadaan muovattua ammattilaisia. Pätkätöihin jumiutuneet eivät pääse kiinni varsinaiseen työuraan helpolla.

– Määräaikaiset pysyvät aina ensimmäisessä puskurivyöhykkeessä. Laskukaudella he joutuvat lähtemään ensimmäisinä.

Vielä löytyy
vaihtoehtoja

Nuorten tilanne ei ole yhtä huono kuin 1990-luvulla, jolloin samojen ongelmien kanssa painittiin vielä vaikeammassa tilanteessa.

Varsinais-Suomen TE-keskuksen työmarkkina-analyytikko Juha Pusila muistuttaa, että väestörakenne jarruttaa nuorten työttömyyttä. Työelämään astuu jatkuvasti vähemmän ihmisiä kuin sieltä poistuu.

– Viime laman aikaan työttömyysaste, eli työttömien osuus koko ikäluokasta, nousi tietyissä ikäryhmissä jopa 15–20 prosenttia. Laman jälkeen jopa 10 prosenttia jäi pitkäaikaistyöttömiksi. Näin laajaa ongelmaa tuskin tulee, ellei taantuma veny useaan vuoteen, Pusila summaa.

Nuorelle työttömälle jää reilusti aikaa, jonka ylitarkastaja Winqvist ja työmarkkina-analyytikko Juha Pusila kehottavat käyttämään viisaasti.

– Tilastojen vuoksi ei kannata luovuttaa. Eri työpaikkoihin ja tutkintoihin on erilaisia reittejä, ja joka päivä joku työllistyy. Siksi oman tilanteen tutkimiseen, työhakemusten tekemiseen ja kouluttautumiseen kannattaa käyttää aikaa, Winqvist kertoo.

Monet nuoret ovat ottaneet selvää vaihtoehtoisista mahdollisuuksista.

Esimerkiksi tuoreet ylioppilaat ovat etsineet työmahdollisuuksia ulkomailta.

Allianssin nuorisovaihdossa hakijoita on ollut reilusti enemmän kuin kahtena aikaisempana vuonna.

Kesällä vapaaehtoistyöhön ja nuorison työvaihtoon esimerkiksi hotelleihin on tullut yhä enemmän hakemuksia.

– Viime vuoden heinäkuussa hakemuksia tuli yhteensä noin 60. Nyt saimme niitä jo sata. Tilastollisesti kasvu on ollut voimakasta, Allianssin nuorisovaihdosta vastaava Tiina Hokkanen laskee.

Kymmenen vuotta sitten jopa 1 200 hakijaa vetäneeseen au-pair toimintaan hakeutuu enää noin 100 nuorta.

Vapaaehtoistyö on suosiossa, mutta Suomeen ei haluta jäädä.Esimerkiksi Unicef Suomessa on kotimaan vapaaehtoistyötä 43 paikkakunnalla. Siellä nuorten työttömyys ei ole näkynyt.

Hokkasen mukaan suomalainen nuori on itsenäinen. Hän haluaa lähteä kauas. Afrikkaan, Aasiaan tai Amerikkaan.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.