Hyönteisfarmien yleistyminen vaatii Suomessa vielä kehitystä – maailmalla tunnetaan 2 000 ruoaksi kelpaavaa lajia

Ossi Rajala

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa maa- ja elintarviketalouden vuosikatsauksessa pohditaan muutaman sivun verran hyönteisten kasvattamisen mahdollisuutta suomalaisessa maataloudessa.

Hyönteisten tuotantoa on katsauksessa pohdittu sen takia, koska maatalouden kannattavuus on ollut viime vuodet heikko ja tilamäärä on vähentynyt. Uudet keksinnöt voisivat auttaa alaa.

Hyönteisten kasvattaminen ruoaksi tai rehuksi voisi korvata nykyistä eläintuotantoa, jos muutamaan pulmaan löytyy ratkaisu.

Hyönteisiä varten pitäisi ensinnäkin olla kysyntää, mikä voi Suomessa toteutua.

– Suomalaiset näyttäisivät suhtautuvan hyönteisruokaan melko avoimesti. Hyönteiset ruokaketjussa -hankkeen mukaan 70 prosenttia suomalaisista koki hyönteisruoan kiinnostavana ja puolet oli valmis ostamaan sitä, katsauksessa todetaan.

Kuluttajien ostohalukkuuteen vaikuttaisi todennäköisesti niin hinta kuin kokemukset hyönteisruoasta.

Suomessa toimii Luke:n mukaan tällä hetkellä parisen kymmentä aktiivista hyönteisten kasvattajaa, mutta tuotanto on osittain käsityötä, mikä tarkoittaa korkeampia kustannuksia ja niiden myötä kalliimpaa tuotehintaa.

– Laajamittaisen tuotannon käynnistämiseksi tarvitaankin ratkaisuja, joissa työvaltaisimmat tuotantovaiheet on automatisoitu ja tuotanto on mittakaavaltaan maatilaluokkaa. Mittakaavan kasvaessa myös kustannustehokkuus parantunee, katsauksessa todetaan.

Suomessa hyönteisfarmeja voi joutua lämmittämään paljon, jos tuotannossa on sellainen laji, joka vaatii trooppisia lämpötiloja. Esimerkiksi kotisirkat vaativat noin 30 asteen lämpötilan ja yli 60 prosentin ilmankosteuden menestyäkseen. Lämmitys lisäisi kustannuksia sekä mahdollisesti myös tuotteen hiilijalanjälkeä.

Mahdollisia tuotantolajeja olisi kuitenkin useita.

– Maailmanlaajuisesti tunnetaan lähes 2 000 hyönteislajia, joita voidaan käyttää elintarvikkeeksi. Eviran mukaan Suomessa elintarvikkeeksi sallittuja hyönteislajeja ovat ainakin kotisirkka, mehiläinen, kuhnuritoukka, jauhopukki, jauhomato, trooppinen kotisirkka, buffalomato ja idänkulkusirkka, katsaus kertoo.

Hyönteisten tuotantokierto olisi melko lyhyt. Kotisirkka kasvaisi munituksesta lopetukseen 46–59 vuorokaudessa.

Lisäksi hyönteiset voivat parhaimmillaan hyödyntää kasviravintoa tehokkaasti ja vähän vettä kuluttaen. Hyönteisten rehu voidaan valmistaa normaaleista rehuaineista, kuten vilja, herne tai soija.

Hyönteisfarmilla olisi pystyttävä huolehtimaan hygieniasta, kuten toki muussakin elintarviketuotannossa. Virustaudit voisivat nopeasti hävittää tilan kaikki hyönteiset ja hyönteisruokaankin voi päästä terveydelle haitallisia aineita.

– Mahdollisia elintarviketurvallisuusuhkia ovat muun muassa erilaiset allergeenit, homemyrkyt, pestisidit, raskasmetallit ja alkali sekä patogeeniset mikro-organismit, katsaus varoittaa.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Kannattaa muistaa nämä
Jos hyvin käy joskus vielä ihmetellään mitä kaikkea ihmiset ovat valmiita syömään.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hölmöläisten maan vuosikatsaus
"Hyönteisten rehu voidaan valmistaa normaaleista rehuaineista, kuten vilja, herne tai soija."

TS tänään ruoka-sivulla:
Herne sisältää ... mikä tekee siitä superterveyspommin.

"Hyönteisten tuotantoa on katsauksessa pohdittu sen takia, koska maatalouden kannattavuus on ollut viime vuodet heikko ja tilamäärä on vähentynyt. Uudet keksinnöt voisivat auttaa alaa."

TS 12.7.1969:
Pelloista 90 000 ha pakettiin tänä vuonna.

Eikö Luonnonvarakeskuksella ole parempaa tekemistä kuin pohtia miten hyvät elintarvikkeet syötetään ensin ötököille ja sen jälkeen ötökät ihmisille valtavien tuotantokulujen jälkeen?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Hölmöläisten maan vuosikatsaus
Nimim. "Rumppi": ymmärräthän, että lehmille ja sioille syötetään myös hyviä elintarvikkeita, ja paljon huonommalla hyötysuhteella.

Tietty jos oot vegaani niin turha kommentti tuo edellinen, mut jotenkin veikkaan että niin ei ole asian laita, eli: kuinka näet roskan joka on veljesi silmässä, mutta et hirttä omassasi?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Villitykset tulevat ja menevät
Lutikkabuumi on ohi ensi vuonna eli tuskin kannattaa perustaa kovinkaan paljon sen varaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Yäk
Voiko noita syödä oikeasti? Aiheutaako allerioita?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Yäk
Kovin vähän kysymyksiä on toistaiseksi esitetty tämän hyönteisruokabuumin mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista. Evoluution perusasioihin kuuluu, että jokaisen lajin kehitys pyrkii vahvistamaan lajin pärjäämistä lajien välisessä eloonjäämiskamppailussa. Mikään laji ei ensisijaisesti tavoittele syödyksi tulemista, vaan menestyksellistä puolustautumista ainakin siihen asti, että seuraava sukupolvi on varmistettu. Useat eläimet ja ylivoimainen enemmistö luonnon kasveista ovat joko huonoa tai suorastaan haitallista ihmisravintoa. Nykymuodin mukainen täysin kritiikitön hyönteisten keräily ihmisravinnoksi on riskialtista touhua, kyllä pitäisi tutkia ja testata ensin perusteellisesti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Yäk
Pasi hei, hyönteisiä on keräilty ihmisravinnoksi jo tuhansia vuosia, ja silti meitä on jo yli 7 600 000 000.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.