Hus pitää yhä kiinni väitteestään: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on maailman paras – tutkijat pitävät tiedottamista harhaanjohtavana

Husin mukaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on oikeudenmukaisin, mutta tutkijat kummastelevat

Roni Rekomaa
 Toimialajohtaja, apulaisprofessori Atte Meretoja Husin Neurokeskuksessa Meilahden tornisairaalassa Helsingissä 2. heinäkuuta 2018.
Toimialajohtaja, apulaisprofessori Atte Meretoja Husin Neurokeskuksessa Meilahden tornisairaalassa Helsingissä 2. heinäkuuta 2018.

Tuuli Oikarinen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) seisoo edelleen sanojensa takana, joiden mukaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on maailman paras.

Väitteet Suomen terveydenhuoltojärjestelmän parhaudesta ovat harhaanjohtavia, sanovat puolestaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat.

Hus tiedotti terveydenhuoltojärjestelmän parhaudesta viime viikolla viitaten tiedelehti Lancetissa julkaistuihin tutkimuksiin. Myös STT uutisoi asiasta.

Tällaiselle väitteelle ei ole riittävästi katetta, sanovat THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen ja VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen STT:lle.

Tutkijat pitävät Husin tiedottamista jopa harhaanjohtavana. Itse tutkimuksissa ei ole kummankaan mielestä mitään vikaa.

Tutkijoiden mukaan Hus kuitenkin veti tiedottamisessaan liian suuria johtopäätöksiä. Hus esimerkiksi kertoi Suomen terveydenhuoltojärjestelmän olevan maailman oikeudenmukaisin.

– Tutkimuksissa ei oltu mitenkään otettu oikeudenmukaisuutta huomioon, tyrmää Häkkinen.

Päinvastoin, Suomen perusterveydenhuolto on ollut OECD-maista epätasa-arvoisimpien joukossa, koska työterveydenhuollon piirissä olevat pääsevät hoitoon julkista puolta paljon helpommin, Häkkinen huomauttaa.

Husin Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja seisoo oikeudenmukaisuusväitteen takana. Tutkimuksissa on tarkasteltu koko väestöä, varallisuudesta riippumatta.

Meretoja kommentoi tiedotetta tuoreeltaan viime viikolla Ylellä sanoen, että "Hyvyys ja laatu tulevat monista asioista. Ne tulevat siitä, että ihmisiä sairastaa ja kuolee vähemmän, ihmiset pääsevät terveydenhuollon palveluiden piiriin, ovat tyytyväisiä palveluun ja että palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti. Kun otetaan nämä kaikki huomioon, Suomi pärjää parhaiten."

Häkkinen ja Kortelainen kummastelevat osaa väitteistä, joille eivät löydä perää tutkimuksesta.

Tyytyväisyyttä ei ole tutkimuksissa mitattu, myöntää Meretoja STT:lle.

Mihin aiempi väite tyytyväisyydestä sitten perustui?

– Se oli varmaan sitten väärin joko lausuttu tai kirjoitettu.

Kortelaisen mukaan tutkimuksessa ei tutkittu kustannustehokkuuttakaan, eikä Suomi ollut paras.

Meretoja myöntää, että tutkimus ei kerro kustannustehokkainta maata, mutta tutkimuksesta voi kyllä päätellä, että laadullisesti parhaiden maiden joukossa Suomi on kustannustehokkain.

Kortelaisen mukaan näin taas ei voi päätellä.

Miten terveydenhoitojärjestelmän laatua voi mitata – ja onko Suomi hyvä vai huono?

Tuuli Oikarinen

Mitä Lancetin tutkimukset Suomesta kertovat?

Tiedelehti Lancetin puheenaiheeksi nousseet tutkimukset kertovat Suomen terveydenhoitojärjestelmän laadusta, saatavuudesta ja kustannuksista verrattuna muihin maailman maihin.

Suomi oli laadussa ja saatavuudessa jaetulla ensimmäisellä sijalla Islannin, Norjan, Alankomaiden, Luxemburgin, Sveitsin ja Australian kanssa. Mukana on sekä julkinen että yksityinen puoli. Suomi ei ole muita parempi, mutta kärkijoukossa. Laatu ja saatavuus katsotaan sitä paremmiksi, mitä vähemmän ihmiset kuolevat tauteihin, jotka terveydenhuolto olisi voinut estää. Verraten huonommin menee esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ja ihosyöpien suhteen.

Terveydenhuollon laadussa, oikeudenmukaisuudessa ja kattavuudessa Suomi oli puolestaan jaetulla ensimmäisellä sijalla Islannin ja Sveitsin kanssa. Tässä on huomioitu terveydenhuollon estettävissä olevan tautikuolleisuuden lisäksi neuvoloiden ja ehkäisyneuvonnan saatavuus, rokotekattavuus ja hoitojen aiheuttamat kuolemat.

Terveydenhuoltojärjestelmän vaikutusta on selvitetty minimoimalla kymmenien riskitekijöiden, kuten ilmansaasteiden ja tupakan vaikutus. Jos jossain esimerkiksi poltetaan muita enemmän, osan kuolleisuudesta lasketaan johtuvan tupakasta, ei terveydenhoitojärjestelmän puutteista.

Tutkimukset on tehnyt Global Burden of Disease -ryhmä.

Lähde: Husin Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja

Miten Suomi pärjää muissa tutkimuksissa?

Suomen terveydenhoitojärjestelmä on maailman kärkikastia, mutta on usein lähellä muita rikkaita länsimaita.

Erikoissairaanhoito toimii, ongelmat ovat perusterveydenhoidossa. Tasa-arvossa Suomi on OECD-maiden häntäjoukossa – työterveyteen ja julkiseen hoitoon pääsyssä on iso ero. THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen mainitsee syövänhoidon, jossa Suomi pärjää hyvin, ja sydäninfarktin hoidon, jossa menee Ruotsia ja Norjaa huonommin.

Miten voi verrata terveydenhuoltojärjestelmiä?

Muun muassa asiakastyytyväisyyden, hoitoonpääsyn ja kuolleisuuden perusteella. Näihin voi vaikuttaa moni muukin asia kuin terveydenhuolto, joten vertailu on vaikeaa. Elämänlaatu suhteessa elinikään olisi kelpo mittari, mutta vaikea mitata.

Häkkisen mukaan maavertailujen sijasta kannattaisi vertailla hoidon laatua eri maissa yhdessä sairaudessa kerrallaan ja etsiä sieltä hyviä käytäntöjä. VATT:n johtavan tutkijan Mika Kortelaisen mukaan kannattaisi katsoa yhtä maata koskevia tutkimuksia ja tarkastella, miten muiden maiden sote-palvelujen uudistukset ovat toimineet.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tutkimukset ja HUS
Tuosta tasa-arvottomuudesta terveydenhoitoon pääsyssä on tehty taas merkillinen kynnyskysymys.
On hyvä, että työssä käyville on oma sujuva käytäntö työterveyteen ja takaisin työhön.
He ovat poissa terveyskeskusten johotuksesta, joten sinne on muille kansalaisille helpompi päästä sekä kiireettömästi tai kiireellä.
Kuinka paljon vähemmällä sote-sotkuista olisikaan päästy, kun olisi ensin vain korjattu tuota digi-integraatiota koko maassa sujuvaksi ja nykyaikaiseksi? Ja montako miljardia olisi siten vielä käytettävänä muihin parannuksin?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Tutkimukset ja HUS
"He ovat poissa terveyskeskusten johotuksesta, joten sinne on muille kansalaisille helpompi päästä sekä kiireettömästi tai kiireellä."

Tämän jutun mukaan nimenomaan ei ole helpompi päästä vaan vaikeampi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hyvä on!
Jos ei maailman paras niin ihan hyvä kuitenkin! Korjattuna vielä parempi! SOTEA ei tarvita!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Muiden paremmuus?
Onko tuo 'parhaus' harhautus?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Suomen kunnat tuottaa eniten terveyttä / 1 $
Suomen 275 kunnalla on sekä tarve hillitä kustannuksia että säilyttää kunnassa palvelut, ja noudattaa eduskunnan säätämiä, 275 kunnan asukkaan perusoikeuksien yhdenvertaisuuden turvaavia lakeja. Kuntavaalissa asukkaiden perusoikeus äänestäminen toteutuu perustuslaissa säädetyn kuntien itsehallinnon, valtiosopimuksen ja Suomen lain mukaisesti.

Valtion on rahoitettava kuntien sote yhdenvertaisuuden toteutumiseksi:

— kuntien soteitsehallinnon suoja, rahoitusperiaate.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.