Suomalaisia pitää kouluttaa lisää, sillä tekoäly muuttaa työelämää

Tuoreen tekoälyraportin mukaan koulutustili voisi helpottaa työntekijöiden lisäkouluttautumista.

Tapio Pellinen

Uutta koulutusta tarvitaan, koska tekoälyn yleistymisen arvioidaan koskettavan ja muuttavan kaikkia työelämän alueita, sanotaan työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa tekoälyraportissa. Monia ammatteja alkaa myös kadota, ja useita töitä pystytään tekemään harvempien työntekijöiden voimin.

Raportissa ehdotetaan koulutustilin tai -setelin luomista työikäisille, jotka voisivat hankkia sillä uutta osaamista koulutusmarkkinoilta.

– Suomea koskevien arviointien mukaan tekoäly tulee tuhoamaan noin 15 prosenttia työpaikoista vuoteen 2035 mennessä. Yhteiskunnalliset erot voivat kasvaa, ja riski syrjäytyä työmarkkinoilta on todellinen, sanoo kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.), joka kuuluu raportin koostaneeseen työryhmään.

Ihalaisen mukaan ryhmän mielestä oppiminen ja osaaminen ovat tapa huolehtia siitä, että työntekijät pystyvät soveltamaan uutta teknologiaa ja siirtymään työstä ja ammatista toiseen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan työuran aikaisen osaamisen uudistaminen on tällä hetkellä liian hajallaan ainakin neljän eri ministeriön toimialalla.

– Missään ei tarkastella kokonaisuutta erilaisissa elämäntilanteissa olevien, erilaisilla työnantajilla työskentelevien ja erilaisten koulutustarpeiden edessä olevien ihmisten näkökulmasta. Meillä on selkeä tilaus lainsäädäntöä yhteen kokoavalle osaamiskaarelle, Lintilä sanoi puheessaan raportin julkistustilaisuudessa.

Raportin mukaan on erittäin tärkeää pitää poliittisilla päätöksillä huolta siitä, että työelämän murros kohtelee kansalaisia oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti, jotta yhteiskunnallinen luottamus ei laske.

– Siirryttäessä uuden teknologian käyttöön on työmarkkinoiden toimivuus entistä tärkeämpää. Työmarkkinajäykkyyksien tarjoamaa turvaa työntekijöille voidaan korvata sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmää vahvistamalla, raportissa sanotaan.

Raportissa ei erikseen määritelty, mitä työmarkkinajäykkyyksillä tarkoitetaan. Yleensä sillä tarkoitetaan esimerkiksi yleissitovia työehtosopimuksia ja työntekijöitä suojaavaa lainsäädäntöä, jotka rajoittavat sitä, miten yritykset voivat toimia.

Yhtenä keinona työkierron helpottamiseen ehdotetaan työnvälityksen kohdistamista myös jo töissä oleville. Jos heidän olisi helppo siirtyä omaa osaamistaan vastaaviin vaativampiin töihin, työpaikkoja aukeaisi työmarkkinoille tuleville.

Työryhmän puheenjohtajana toimi valtiotieteiden lisensiaatti Osmo Soininvaara. Työryhmään kuului 19 jäsentä muun muassa työmarkkinajärjestöistä, tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja ministeriöistä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.