Keskiviikko 20.6.2018Into

Hallituksen sote-vastine Oikeuskanslerinviraston syynissä – valmista aikaisintaan perjantaina

Markku Ulander
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon mukaan hallitus on valmis tiedottamaan sote-vastineestaan heti, kun oikeuskanslerinvirasto on arvioinut sen sisällön.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon mukaan hallitus on valmis tiedottamaan sote-vastineestaan heti, kun oikeuskanslerinvirasto on arvioinut sen sisällön.

Annu Marjanen

Hallitus on valmis tiedottamaan sote-vastineestaan heti, kun Oikeuskanslerinvirasto on arvioinut sen sisällön, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.).

Sosiaali- ja terveysministeriö odottaa saavansa arvion perjantaina. Oikeuskanslerinvirasto ei vahvista aikataulua.

– Tänään ei tapahdu asiassa mitään. Huomisesta en voi luvata mitään, kommentoi osastopäällikkö Maija Salo Oikeuskanslerinvirastosta torstaina.

Hallituksen vastine koskee eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoa sote-uudistuksen valinnanvapaudesta. Perustuslakivaliokunta edellyttää valinnanvapausmalliin useita muutoksia. Valinnanvapautta tulisi muun muassa vaiheistaa palveluittain ja alueittain, ja sen voimaantuloa pitäisi olennaisesti lykätä.

Hallituksen vastinetta on viime päivinä odotettu, koska sen perusteella selviää, millä eväillä ja aikataululla sote-lakien muokkaus jatkuu eduskunnassa. Perustuslakivaliokunnan kriittinen lausunto pani hallituksen sote-aikataulut jälleen uusiksi, ja äänestykset keskeisistä sote-laeista lykkääntyvät kesän yli.

– Meiltä on toivottu mahdollisimman nopeaa vastausta. Mutta kun meidän täytyy tietysti valmistella sitä lausuntoa. Asiahan on laaja, Salo sanoo. Hän ei halua kommentoida lausunnon sisältöä.

Oppositio on arvostellut hallitusta siitä, että se yrittää runnoa sote-lait eduskunnasta läpi hätäisesti. Ministeri Saarikko ei suoraan myönnä, että hallitus olisi kiirehtinyt sote-vastineen arviointia.

– Olemme asettaneet sellaisen toiveen, että jos heidän puitteissaan... Poliittiselta puolelta meillä on valmius, mutta se on kiinni nyt Oikeuskanslerinvirastosta, hän muotoilee.

– Emme ole nyt käyneet sitä heiltä hätistelemään, koska annetaan heille työrauha, hän jatkaa.

Oppositiosta on kritisoitu myös hallituksen tapaa reagoida perustuslakivaliokunnan antamiin moitteisiin. Muun muassa SDP on vaatinut, että hallituksen tulisi toimittaa vastineen sijaan täydentävä esitys, mikä edellyttäisi perusteellisempaa käsittelyä eduskunnassa.

Oikeuskanslerinvirasto arvioi parhaillaan, onko vastine riittävä vastaus asiaan.

– Perustuslakivaliokunnan lausunto antaa mahdollisuuden siihen, että esitystä tutkaillaan vastinemenettelyllä. Mutta otamme kaikki huomioon vakavasti ja selvitämme, mikä on mahdollista, Saarikko sanoo.

Myös hallituksen vastineen julkistamisesta on ollut epäselvyyttä. Saarikko arvelee, että hallitus ei voi julkistaa vastinetta heti sellaisenaan, koska se menee eduskunnalle, jossa asian käsittely on kesken.

– Meillä ei ole ongelmia asian avoimuuden suhteen. Hallitukselle sopii kyllä kantansa julkistaa, jos se vaan on muotoseikkojen puolesta mahdollista, Saarikko sanoo.

Oppositio vaati Sipilää tilille sote-puheista

Oppositio vaati eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Juha Sipilää (kesk) tilille tämän sote-uudistusta koskevista puheista.

Tunteita kuumensi jälleen niin sanottu EU-notifikaatio, jolla pyrittäisiin selvittämään, onko sote-uudistukseen sisältyvä valinnanvapausmalli ristiriidassa EU:n valtiontukisääntöjen kanssa.

Sipilä sanoi edellisellä kyselytunnilla, että EU-komissiosta on virkamiestasolla kerrottu, että "he eivät ota tätä asiaa käsittelyyn" ja "älkää jättäkö hakemusta".

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tivasi Sipilältä, puhuiko hän viime viikolla totta. Rinne viittasi Helsingin Sanomien uutiseen, jossa kyseenalaistetaan Sipilän väite. Lehden lähteen mukaan komissio ei koskaan suosittele notifioinnin tekemättä jättämistä.

Sipilä piti kiinni siitä, että oli antanut eduskunnalle oikeaa tietoa. Hän sanoi viitanneensa hallituksen epävirallisiin keskusteluihin komission virkamiesten kanssa.

– Yksiselitteinen vastaus on tullut: toivomus, että emme jättäisi hakemusta.

Hallituksen puolesta asiaa ovat selvittäneet työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Pekka Timonen ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki.

Kiista koskee sitä, voiko hallitus varmistaa etukäteen, onko sen esittämä malli julkisten ja yksityisten palveluntuottajien keskinäisestä kilpailusta EU:n kilpailusääntöjen mukainen. Komissiosta on vastattu hallitukselle, että sen tehtävänä on käsitellä vain tilanteita, joissa on perusteltu epäily kielletystä valtiontuesta. Tällaista epäilyä ei Sipilän mukaan ole olemassa, joten hallitus ei ole pitänyt EU-notifiointia tarpeellisena.

– Jos olisimme niin jääräpäisiä Suomessa, että kaikesta huolimatta jättäisimme virallisen notifikaation, totta kai komissio sen käsittelisi, Sipilä täsmensi.

– Heidän toivomuksensa on, että tällaiset asiat käsitellään kansallisesti. Meidän pitää nyt vaan ratkaista tämä sote täällä Suomessa ja tässä salissa.

Vasemmistosta arveltiin, että hallituksen haluttomuus EU-notifiointiin johtuu siitä, että kyse on liikaa aikaa vievästä prosessista, joka ei istu hallituksen kireään sote-aikatauluun.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Jäävikö
Jäävääkö oikeuskansleri Pöysti itsensä? On kuitenkin ollut aikanaan keskeinen virkamies Hetemäen kanssa koko tässä SOTE- puhalluksessa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sote/valinnanvapaus uusintaa ja korjaillaan
Kolme kertaa piti Lypsääpääministeriltä keitä ovat nämä korkeat viranomaiset meillä ja komissaari EU:ssa, ja tulihan ne nimet sieltä sitte kangerrellen ja koko kyselykin osoittutui ihan "epävirallisella"taholla-kyselyksi tänään, vaikka viikko sitte Tämä korkea taso olisi oikein"kieltänyt lähettämästä notifikaatiota Eu:hun? ? Siis koerkea epävirallinen taho Hetemäki/Timonen ja EU:ssa Jäätteenmäki ja vielä jäi kyseenalaiseksi "se komissio", jonka Sipilä usrin mainitsee, onko siellä joku vastuullinen henkilö ollutkaan??
Ei vakuuta pääministerin välttely ja tuntuu kovin kummallisen salailevilta puheilta noin korkealta taholta väärin muistetut sanomiset viikon takaa , kun kansalaiset kuuntelee, katselee ja muistaa hänen vastauksensa ?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Julkinen ei voi kilpailla ilman kasvavia valtion tukia
EU-notifikaation tekeminen vaaditaan, jos uudistuksessa on kiellettyä valtiontukea, joka vääristäisi kilpailua.


Yksityiset, jotka nykyisin rahoittavat toimintansa itse, saavat "uudistuksessa" valtiolta 6 miljardia euroa, mikä ilmiselvästi vääristää kilpailua ja on valtion tukea. Myöhemmin tulevat todennäköisesti saamaan suhteellisesti yhä enemmän, kun julkinen häviää kilpailun useilla terveyskeskusalueilla, joilla julkisella eli nykyisillä 275 kaupungilla ja kunnalla on väestövastuu.

Pörssiyhtiöiden sijoittajariskiä poistetaan valtion rahoituksella.

Kilpailuneutraliteettia yksityisen, tai pörssiyhtiön ja valtion maakunnilla ei ole, koska maakunnilla ei ole pörssiyhtiöiden tavoin riskisijoittajia. Pörssiyhtiöillä on kilpailuetu, kun niillä on sekä riskisijoittajat että valtion tuki, aluksi 6 miljardia euroa/vuosi.

Nykyisten itsehallinnollisten 275 kunnan itsehallintorahoja luovutetaan valtiolle, valtion maakunnille. Valtio luovuttaa "kilpailijoilleen", pörssiyhtiöiden riskisijoittajille ja omistajille omaa rahoituspohjastansa 6 miljardia euroa/v.

Julkinen ei voi toimia aitona "kilpailijana" ilman valtion tukea.


Syntyykö edes "kilpailua"?

Helsingin Sanomissa pari kuukautta sitten, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg (Tuomas Pöystin seuraaja) sanoi, että nykyisiä julkisia, 275 kaupungin ja kuntien väestövastuullisia terveyskeskuksia lakkautetaan, kun väestövastuun ottaa yksityinen. Tästä seuraa, että näiden väestövastuualueiden ihmiset eivät voi yksinkertaisesti kilpailuttaa julkista ja yksityistä, kun ei ole julkista edes olemassa omalla väestövastuualueella. Millaisella valtion tuella silloin toimitaan kilpailuneutraalisti? Yksityinen saa väestövastuualueella monopolistisen aseman. Samaan joudutaan muistakin syistä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Julkinen ei voi kilpailla ilman kasvavia valtion tukia
Tässä tuli todistettua että valinnanvapaus on pelkkä kupla!!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.