Tiistai 22.5.2018Hemminki, Hemmo

Ulkoministeriö Lännen Medialle: Suomi tavoittelee yhä arktisen alueen huippukokousta

Huippukokousta viritellään pinnan alla. Suomi valmistelee pitkän ajan strategiaa.

Eriika Ahopelto
Puheenjohtajamaa Suomi painottaa Arktisessa neuvostossa ilmastokysymyksiä ja kestävän kehityksen kysymyksiä. Työtä riittää, sillä Norjan Huippuvuorilla meri velloi vapaana helmikuussa.
Puheenjohtajamaa Suomi painottaa Arktisessa neuvostossa ilmastokysymyksiä ja kestävän kehityksen kysymyksiä. Työtä riittää, sillä Norjan Huippuvuorilla meri velloi vapaana helmikuussa.

Johanna Puukka

Suomen tavoite on edelleen järjestää arktisten alueiden huippukokous Suomessa.

– Huippukokous on mukana maamme puheenjohtajuusohjelmassa. Suunnitteluasteella huippukokous ei kuitenkaan tällä hetkellä ole, kertoo Arktisen yhteistyön johtava asiantuntija René Söderman ulkoministeriöstä.

Presidentti Sauli Niinistö on ajanut aktiivisesti arktisen alueiden yhteistyön ja huippukokouksen asiaa. Hän kertoi esimerkiksi keväällä 2016 tunnustelleensa asiaa sekä Venäjällä ja Yhdysvalloissa.

Arktinen alue oli puheenaiheena niin ikään Niinistön ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin välisessä puhelinkeskustelussa maanantaina. Keskustelun sisällöstä ei kerrottu tarkemmin julkisuuteen.

– Asia on ollut paljon tasavallan presidentin ajatuksissa, Söderman lisää.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok), kertoo, että valiokunnalle ei ole raportoitu presidentti Niinistön ja presidentti Trumpin välisen puhelinkeskustelun sisällöstä.

– En tiedä käsiteltiinkö huippukokousasiaa presidenttien välisessä puhelinkeskustelussa. Kokousta kuitenkin edelleen tavoitellaan Suomeen, ja sen eteen on tehty töitä ja viritelty pitkin matkaa, hän toteaa.

Salolaisen mukaan kokouksen saaminen Suomeen olisi maan profiilille hyvä asia: Hän korostaa, että Suomi voi nimenomaan länsimaana edistää keskustelua idän ja lännen välillä.

Ulkoministeriön Söderman sanoo, että Suomi on valmis ripeään toimintaan, mikäli kokous ajankohtaistuu.

– Suomella on kokemuksia vaativistakin logistisista järjestelyistä. Huippukokouksia on laitettu pystyyn viikossakin, kuten esimerkiksi 1980-luvulla Bushin ja Gorbatshovin tapaaminen, Söderman muistuttaa.

Kokoukset ovat Arktisen neuvoston työnteon runkoa. Puheenjohtajuuskauden päättävä ulkoministerikokous järjestetään Suomessa keväällä 2019. Arktisen neuvoston virkamiestason kokouksia ja työryhmien kokouksia pidetään Suomessa yhteensä yli 20.

Suomi toimii parhaillaan Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Kaksivuotinen puheenjohtajuuskausi alkoi vuoden 2017 toukokuussa. Södermanin mukaan Suomen kausi on edennyt hyvin.

– Arktisten maiden yhteistyö on jatkunut kansainvälisestä tilanteesta huolimatta. Se oli tarpeeksi kireä jo vuosi sitten – eikä ole helpommaksi muuttunut. Tärkein asia on strategiatyö, jota tehdään parhaillaan.

Strategia ohjaa valmistuttuaan arktisen neuvoston työtä 2030-luvulle asti. Kansainvälisen tilanteen salliessa juuri nämä tavoitteet voitaisiin vahvistaa arktisessa huippukokouksessa.

Suomi on lähtenyt liikkeelle työssä ilmastokysymyksistä ja kestävän kehityksen kysymyksistä.

– Strategia olisi syytä saada maaliin. Ilmastokysymykset ja kestävä kehitys ovat ratkaisevia arktisen alueen ja maapallon tulevaisuudelle.

Arktisen neuvoston jäseniä ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada. Mukana yhteistyössä ovat myös alueen alkuperäiskansat kuten saamelaiset.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Yhteys Jäämereen meni jo
silloin kun toinen käsivarsi menetettiin. Tosin vielä voi suunnitella rautatieyhteyttä Jäämeren satamaan niin ei tarvitse pyllistellä näitten viherpiiperöitten ajamien Itämeren merenkulkua vaikeuttavien rikki-, typpi- ym. direktiivien edessä eikä teollisuuden vientikustannukset mene läpi katon merirahtien hinnankorotusten takia.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vieläkö ilmastovouhotusta?
Jos Suomi aikoo saada jotain aikaan ja ylipäätään pysyä neuvostossa mukana on aika alkaa unohtaa ilmastovouhotus ja muistaa, että maapallon ilmasto on aina muuttunut ja muuttuu nytkin, ihmisellä ei ole siihen mitään vaikutusta. Myös arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen poitää ottaa realistinen kanta, jos Suomi ei halua olla siinä mukana jonkun viherpiiperöinnin takia niin muut maat kyllä hoitavat Suomellekin kuuluvan osuuden.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.