Opiskelupaikan hakeminen rapakon takaa yleistyy – yhä useampi suomalainen suorittaa tutkinnon kokonaan ulkomailla

Ulkomailla tutkintoa suorittavien määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Ida Roivainen

Mikä saa suomalaiset opiskelemaan ulkomailla? Entä ketkä maailmalle lähtevät ja miksi?

– On olemassa monenlaisia syitä. Yhdet haluavat kansainvälistä kokemusta, toiset asua vieraassa maassa. Osa taas ei joko löydä sopivaa opiskelupaikkaa tai ei pääse haluamaansa kouluun Suomessa, kertoo Irma Garam opetushallituksesta.

Garam on vastaava asiantuntija opetushallituksen, Kelan ja Siirtolaisuusinstituutin yhdessä toteuttamassa selvityshankkeessa, jossa tutkitaan ulkomaisissa korkeakouluissa tutkintoa suorittavia suomalaisia.

Tutkinto-opiskelu ulkomailla tarkoittaa sitä, että opiskelija hakee ulkomaiseen oppilaitokseen suorittaakseen siellä koko tutkintonsa. Tutkinto-opiskelun lisäksi ulkomailla opiskellaan vaihto-opiskelijoina, jolloin ulkomaisessa oppilaitoksessa tehdään vain osa opinnoista yhden lukukauden tai -vuoden kuluessa.

Vuosina 2016 ja 2017 toteutetun hankkeen ensimmäiset tulokset julkaistiin kesällä 2017. Lopullinen selvitys julkaistaan toukokuun alussa.

Tarkoituksena on selvittää muun muassa, ketkä lähtevät ulkomaille tutkinto-opiskelijoiksi, mitä tekijöitä ulkomaille opiskelemaan lähdön taustalta löytyy ja ovatko ulkomailla opiskelevat jollakin tavalla valikoitunut joukko.

Entä miten ulkomailla tutkintoaan suorittavat näkevät Suomen ja mahdollisuutensa palata kotimaahansa opintojen jälkeen?

Tähän mennessä tiedetään esimerkiksi se, että 8000 suomalaista suoritti tutkintoa ulkomailla Kelan opintotuen turvin lukuvuonna 2015–2016. Se on kaksi kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Lisäksi tiedetään, että suomalaisten suosikkiopiskelumaita ovat Yhdysvallat, Alankomaat, Viro, Britannia ja Ruotsi.

Ulkomaille lähdetään opiskelemaan useimmiten kaupallista alaa, yhteiskunta- ja oikeustiedettä, humanistista alaa, lääketiedettä tai taideaineita. Lääketiedettä tosin opiskellaan paljon suosituimpien maiden ulkopuolella, kuten Latviassa ja Romaniassa.

Suurimmalla osalla ulkomaille lähtijöistä on pohjalla toisen asteen tutkinto. Ulkomaille lähtevien joukossa on kuitenkin yhä enemmän myös ammattikorkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneita ja Suomessa yliopisto-opinnot aloittaneita.

Kun opiskelu ulkomailla yleistyy, onko vaarana se, että Suomesta valuu aivovuotoa muihin maihin?

– Kymmenen vuotta sitten tehdyn selvityksen mukaan reilu puolet ulkomaille lähtijöistä palasi Suomeen muutaman vuoden sisällä valmistumisesta. Tämän hetken tilanteesta en voi vielä sanoa tarkkaa lukua, mutta vaikuttaa siltä, että monen tulevaisuudensuunnitelmat ovat aika auki.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Suhteellisesti eniten aivovuotoa
Suomi on se maa Euroopassa, jonka maastamuuttajavirrasta löytyy prosentuaalisesti suurin joukko korkeasti- ja hyvin koulutettuja. Se virta on ollut katkeamattomassa kasvussa jo yli vuosikymmenen.

Ulkomailla opiskelevista suomalaisista on huomattava osa, joka ei nosta Kela:n tukia, sillä he eivät ole enää Suomen järjestelmissä.
Kun maistraatin paperiin on ruksattu kohta ”pysyvä muutto ulkomaille”, Kelan edut katkeavat samalla sekunnilla, mutta verotus jatkuu täysimääräisenä muuttovuoden, sekä sitä seuraavaa kolme vuotta (joten muuttovero on tosiasia). Senkin jälkeen Suomi verottaa rajoitetusti.

Kun (nuori) ihminen on lusinut yllä olevan, voi tokaista kuten eräs: kun on käyttänyt ”vapaudu vankilasta” korttinsa, on hyvin epätodennäköistä, että sinne menisi vapaaehtoisesti uudestaan.

Maitojunalla palaajia on aina, mutta niiden joiden ei tarvitse palata, kavahtavat koko ajatusta paluusta Suomeen. Syyt siihen on helppo nähdä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.