Autonrenkaasta hioutuu elinkaaren aikana toista kiloa pölynä ilmaan – kumipölyn ympäristövaikutuksia tunnetaan vielä huonosti

Roni Rekomaa

Janne Linnovaara

Suomen tiet rouhivat renkaiden kulutuspintaa kiusallisen nopeasti. Tämän voi jokainen autoilija todeta ainakin keväisin ja syksyisin renkaiden vaihdon yhteydessä.

Henkilöauton rengas menettää elinkaarensa aikana massastaan jopa puolitoista kiloa pölynä ilmaan, mutta vasta aivan viime aikoina on alettu kunnolla tutkia renkaista irtoavan kumipölyn vaikutuksia muuhunkin ympäristöön kuin hengitysilmaan. Muun muassa Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) ja muutamissa yliopistoissa on tehty tai tehdään parhaillaan aiheeseen liittyviä tutkimuksia.

Rengaspöly niputetaan monissa selvityksissä samaan luokkaan mikromuovien kanssa. Kumipöly kuitenkin eroaa koostumukseltaan tyypillisestä mikromuovista.

– Autonrenkaiden kulutuspinnan kumiseos koostuu sekä synteettisestä että luonnonkumista. Synteettinen kumi on käytännössä se mikromuoviosuus. Lisäksi niissä on erilaisia kemikaaleja ja muita yhdisteitä kuten hiilimustaa, kertoo erikoistutkija Outi Setälä Sykestä.

Mikromuoveja syntyy liikenteessä myös esimerkiksi tiemerkintöihin käytetyistä maalimassoista. Maailmalla suurin huomio on kohdistunut merien muoviroskaan, mutta liikenteen rengaspöly ja mikromuovit päätyvät Suomessa pääosin sisävesiin. Niiden vaikutusta Suomen matalien järvien ekosysteemeihin ei ole toistaiseksi selvitetty.

Pelkästään Helsingin Mechelininkadun liikenteen on Syken mukaan laskettu tuottavan rengaspölyä neljästä seitsemään tonnia vuodessa. Kaupungeissa ja taajamissa huomattava osa rengaspölystä kulkeutuu hulevesien mukana jätevedenpuhdistamoille.

– Tutkimuksissa on todettu, että puhdistamot pystyvät jopa 99-prosenttisesti poistamaan puhdistamolle tulevan mikromuovin, kertoo vesihuoltoinsinööri Paula Lindell Vesilaitosyhdistyksestä.

Osa kaupunkien hulevesistä kulkeutuu kuitenkin käsittelemättömänä vesistöihin. Samoin haja-asutusalueilla sadevedet huuhtovat rengaspölyn valtateiden varsilta helposti suoraan järviin ja jokiin. Vettä painavampana kumi painuu vesistöjen pohjalle.

Valtateiden varsilla rengaspölyn päätymistä vesistöihin voi Setälän mukaan torjua osin samoilla keinoilla kuin ravinteiden kohdalla.

– On rakennettu erilaisia suojavyöhykkeitä, pidätysaltaita ja luonnonkosteikkoja. Tähän on nyt lisäksi kehitteillä erilaisia kaupunkiympäristöön paremmin sopivia teknisiä ratkaisuja.

Setälän mukaan Syke kehittää myös Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa mittausmenetelmää, jonka avulla hulevesien mikroskooppisista hiukkasista saadaan laadukasta tietoa.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tutkikaa pian
Tutkikaa pikaisesti niin saadaan ehkä vielä haittavero kumillekin tähän maahan. Vieläkö löytyisi uusia keinoja riistää autoilijaa? Monella keskituloisella on vielä varaa pitää omaa autoa joten.. suomalainen valittaa vähän aikaa mutta tyytyy kyllä kohtaloonsa suhteellisen pian.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mitä sitten
Pitäsikö palata tsaarinaikaisiin 6- kulmaisiin puupyöriin sitten?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.