OAJ pidentäisi oppivelvollisuutta ja laittaisi viisivuotiaat esikouluun

Opiskelijajärjestöt eivät lämpene esitykselle - lastentarhanopettajat pitävät esitystä hyvänä.

Mikko Törmänen
Marianne Pirttiaho opetti eskarilaisille ohjelmointia Oulun Sampolan päiväkodissa 31. maaliskuuta 2017.
Marianne Pirttiaho opetti eskarilaisille ohjelmointia Oulun Sampolan päiväkodissa 31. maaliskuuta 2017.

Annu Marjanen, Antti Autio

Opetusalan ammattijärjestö OAJ esittää oppivelvollisuuden pidentämistä ja esikoulun alkamista jo viisivuotiaana.

Järjestön esityksessä oppivelvollisuus päättyisi vasta kun nuori on suorittanut toisen asteen tutkinnon tai täyttänyt 19 vuotta. Nykyisin perusopetus päättyy käytännössä 9. luokan jälkeen ja viimeistään nuoren täyttäessä 17 vuotta.

– Ajatuksena on, että kenenkään ei pitäisi lähteä perusasteelta ennen kuin sen oppimäärä on saavutettu. Toisaalta nuorille tulisi mahdollisuus edetä opinnoissaan myös tavallista nopeammin, ja he voisivat suorittaa lukion ja ammatillisia opintoja jo peruskoulun yläluokilla, ehdottaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Esikoulu olisi OAJ:n mallissa kaksivuotinen ja siinä huomioitaisiin lapsen yksilöllinen kehitys.

– 5-vuotiaana lapsen oppimisherkkyys on parhaimmillaan. Lisäksi esiopetus tasoittaisi esimerkiksi perhetaustasta johtuvia eroja, Luukkainen perustelee.

Järjestön mielestä nykyinen oppivelvollisuusmalli on aikansa elänyt, sillä joka vuosi iso joukko nuoria putoaa koulutuksen ja työn ulkopuolelle. Tällä hetkellä noin 15 prosenttia ikäluokasta jää vaille toisen asteen tutkintoa ja syrjäytyneitä nuoria on lähes 70 000.

OAJ toivoo, että oppivelvollisuuden laajennuksesta voitaisiin päättää seuraavassa hallitusohjelmassa. Järjestö laskee mallinsa hinnaksi 300 miljoonaa euroa.

Oppivelvollisuus näyttää nousevan ensi kevään eduskuntavaalien teemaksi. Viime aikoina keskustelua on käyty ammattikoulun ja lukion oppimateriaalimaksuista. Eduskuntaan on tulossa kansalaisaloite toisen asteen opiskelun maksuttomuudesta.

Toisen asteen opiskelijajärjestöt tyrmäävät OAJ:n esityksen oppivelvollisuusiän nostamisesta. Järjestöjen mukaan esitys on mekaaninen eikä tartu todellisiin ongelmiin.

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL), Finlands Svenska Skolungdomsförbund (FSS) ja ammattikoululaisia edustava Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ovat sitä mieltä, että mekaanisella pakottamisella heikennetään opiskelumotivaatiota, mikä johtaa heikompiin oppimistuloksiin.

– Ylioppilaslakin tai ammattipätevyyden pitää kertoa hankituista tiedoista ja taidoista, ei pelkästään läsnäolovelvoitteen täyttämisestä, painottaa FSS:n puheenjohtaja Bicca Olin.

Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen pitää hyvänä, jos esiopetus laajenee koskemaan viisivuotiaita. Järjestö ei kuitenkaan kannata oppivelvollisuutta viisivuotiaille.

Pakanen arvioi, että viisivuotiaiden esiopetus sujuisi vastaavalla tavalla kuin kuusivuotiaiden.

– Tietenkin pitää huomioida se, että viisivuotiaat ovat erilaisessa kehityksen vaiheessa, hän muistuttaa.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

OAJn malli: lisää opeja, lisää julkisia menoja! Kuka maksaa kun työikäiset pakko-opiskelevat?
OAJ voisi kiinnittää huomiota jo nyt yli-ikäisiin "en tiedä mikä minusta tulee isona" opiskelijoihin eikä laajentaa ryhmää josta ei sitten kuitenkaan tule "akateemisia". Kokit ja kampaajat oppivat työnsä muutamassa vuodessa ja pääsevät kivasti leivän syrjään kiinni jos haluavat. Jos taas kulutetaan aikaa ensin 19 ikävuoteen pakko-opinnoissa ja sitten aletaan miettiä mitä tekisi, niin hakoteillä ollaan. Ei yhteiskunnalla ole varaa ottaa enää yhtään lisää pakkorasitteita, päinvastoin nyt on viimeinen hetki alkaa karsia niitä. Juuri tuota ryhmää 17-27 ikäluokkaa pitäisi patistaa oman elämän hallintaan eikä siihen että roikkuvat yhteiskunnan elätteinä, sapattivuosineen Balilla. Kun pakko-opinnoista esim. 19 ikävuoteen tehdään pakollinen, tarkoittaa se opettajien lisäystä, opinto- ja asumistukien pakkojakoa. Kaiken lisäksi juuri "kuihtuvat ikäluokka" veronmaksajat supistuu entisestään.

OAJ ajattelee omaa ryhmäänsä, pitää luvata että tarvetta on! Nyt ovat vielä opetusministerin avustamana keksineet 5 vuotiaiden esikouiutusvaatimuksen. Ei suinkaan lapsia ajatellen vaan oma jäsenryhmäänsä!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää keppiä
Lisää keppiä, kun kansa kaipaa porkkanaa. Järkyttävää, että joidenkin mielestä voi lisätä velvollisuuksia, vaikka Suomen pitäisi olla vapaa maa. Eihän tällaisilla aloitteilla saada, kuin alamaisia robotteja yhteiskunnan käyttöön. Käsittämätöntä!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Määrällä laatua
Pinttynyt käsitys näyttää olevan, että määrä lisää laatua. Koulutuksen laatu ei kuitenkaan ole määritettävissä pelkästään sen pituuden mukaan, vaikka OAJ siinä kassansa kasvua näkeekin. Meillä on varmaan läpikotaisin pisimmät koulutusajat mm. korkea-asteella, vaikka esimerkkejä muiden menestyneiden meitä lyhyemmistä koulutuasajoista löytyy paljon, ja niillä pärjätään usein meitä paremmin.

Sama määrällinen ajattelu on pedagogien toimin tunkemassa alle kouluikäisten maailmaan. Kuvitellaan, että jonkun järjestelmän sisässä opimme ja pärjäämme paremmin, vaikka tulokset tähänastisesta osoittavat syrjäytyneiden osalta aivan muuta.

Syrjäytyminen ei pelkästään johdu koulutuksen lyhyydestä, vaan varsinkin sen toimintaehtojen suurista heikennyksistä. Näitä nykyhallitus heittää jatkuvalla syötöllä niin, ettei OAJ:kään pysy kelkassa, vaan koettaa epäonnistuneen järjestöpolitiikkansa peitoksi keksiä muita helpompia jutun aiheita. Tämän ongelman ratkaisuksi esitetään lisää koulua, jottei niin moni syrjäytyisi

Kyllä nuo syrjäytymisongelmat pitäisi hoitaa myös muilla keinoilla kuin koulu-uraa pidentämällä. Opettaja ei ole lapsen vanhempi, mutta pienille lapsille tulee olla riittävästi aikuisia käsiä ja korvia lähellään ja hänen tulee tulla kuulluksi monta kertaa päivässä. Pienet lapset kaipaavat hoitoa, hoivaa ja mielekästä ja monipuolista kehittävää toimintaa. Suuren osan päivähoitopäivästä tavoitehakuinen oppimistoiminta arviointeineen ei johda lasten oppimisen kehittymiseen, vaikka laitetoimittajien paineet tähän pedagogiikkaa vievätkin.

Perhetyö, aikuisten tukihenkilöiden saaminen apuun ja vapaa-ajan mielekäs toiminta ratkaisevat syrjäytymisen, ei päiväkodin eikä edes koulun sohvalla istuminen tablettiin tuijottaen ja aikuisen totaalisesta huomion puutteesta kärsien.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Määrällä laatua
Hyvin kiteytetty Jullikka! Milloin meillä tosiaan avataan silmät opiskelijoiden lisääntyviin mielenterveydongelmiin ja myös lisääntyvään yksinäisyyteen?

Kysymys kuuluukin: Onko meillä sittenkin liian pitkä ja raskas opintopolku? Myös se, että pyritään väkisin yhteisöttämään nuori 3-26 v minkä all inclusive koulutuspolku kestää. Milloin nuoresta ehtii kehittyä omilla aivoillaan ajatteleva yksilö kun tahdin määrää aina jokin ryhmä? Koko tuon ikäjanan nuori kilpailee (tiedostamattaan) ensin tarhatätien ja ikätovereiden, sitten opettajien ja ikätovereiden ja viimeksi opiskelijayhteisöjen ja poliittisten opiskelijaryhmien huomiosta/vaihtoehtoisesti syrjäytymisestä (jos et ole yksi meistä olet meitä vastaan ja siten täysin näkymätön meille!).
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Todellisuus
Toisen asteen opettajana näen, että koulu kestää liian kauan eli 3 v. Kenen intresseissä on kasvattaa nuoret tottumaan "ilmaisiin lounaisiin"? Eikö Suomi tarvitse enää tulevia veronmaksajia? Mihin on hävinnyt maalaisjärjen käyttö ja niiden ihmisten kuuntelemisen taito, jotka ovat kentällä? Liian moni nuori käy koulussa hengailemassa ja syömässä. Saadut koulukirjarahat on käytetty muuhun tarkoitukseen. Herätys! Keskeytysten syy ei ole maksulliset kirjat. Keskeytysten syitä on useita: motivaation puute ja väsyminen, joiden takana on esim. "parisuhdeongelmat", nettipelaamisesta, kännystä, päihteistä ja/tai kotioloista johtuva valvominen - tai "ei nappaa". - Tähän on varaa niin kauan kuin me veronmaksajat, jotka tämän tarjonnan suostumme kustantamaan, alistumme tähän.

Yksilöllisen etenemisen mahdollisuus on tärkeää. Se motivoi. Vapaamatkustajat on poimittava tiukan yksilöllisen ohjauksen otteeseen ja erityisopettajan pienryhmään. Mahdollisuutta loisimiseen ei saa olla. Siirto reippaalla aikataululla laajennettuun työssäoppimiseen jos koulu ei maistu ja opintoja ei saada etenemään tukitoimista huolimatta. - Vastuullisuuteen kasvattaminen on tärkeää. Yhtä tärkeää on nuoren tukeminen koulussa. Tukitoimia varten tarvittaan enemmän psykologeja ja kuraattoreja, joilla on oma nimetty vastuuryhmänsä. Heidän tulee tuntea nuoret ja nuorten heidät, jotta voi syntyä luottamus. 1 kuraattori ja psykologi koko koulussa. Ja aloite on tultava opiskelijalta. Ei ole ihme, että tuki koetaan olemattomaksi elämänvaiheessa, jossa mieli kuohuu erityisen voimakkaasti.

Lapset 5-vuotiaina esikouluun - miksi? Ei kai tässä vain ole oph:ssa hyvin edustettuna oleva .... takana? Ajoissa muokattavaksi vai?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Todellisuus
Opettajillakin pitkä opinto putki ilmaisilla lounailla . Mutta lapsityövoiman käyttäminen lapset ilman palkkaa . Lapsille maksetaan palkka jos heillä teetetään työtä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Todellisuus
Juurikin taitaa olla näin. Nykymaailma, joka perheiden vapaa-ajalla perustuu nykyään pelkkään kuluttajuuteen ja vaatimiseen, tunkeutuu myös oppimisen ja itsensä kehittämisen alueille. Lapset ja nuoret ovat saaneet liikaa valmiina eivätkä ymmärrä, että niiden eteen on tehty lujasti töitä. Sitä heidänkin pitää tehdä ja olla toki välillä vapaalla.

Taitoja ja osaamista ei saa, jos ei näe vaivaa. Maailmaa ei edelleenkään pyöritetä pelkkien tietokoneiden avulla, vaan työllä, toimeliaisuudella ja yrittämisellä. Mutta perheiden vastuu on luistanut päivähoitoon ja kouluun. Nykyään näköjään myös toiselle asteelle asti.

Mitä sitten tarvitaan? Ainakin aikaa perheille ja lapsille, joita revitään työn paineiden mukaan miten suhdanteet kulloinkin kulkevat. Perheet tarvitsevat myös toisiaan. Mutta kaupunkimainen elämä ei tätä useinkaan mahdollista. Ansiotyöt vievät usein huoltajien kaiken huomion eikä monikaan lapsi opi kielen eikä toiminnan malleja heiltä, vaan paljolti massojen hoitoon resurssoidusta päivähoidosta. Myös tilaisuudet työn vaatimusten oppimiseen pitäisi nuorille opettaa jo kodeissa. "Miksei heillä ei ole aikaa?", kysyi jo Lasse Mårtensson 1960-luvulla ja tarkoitti meitä ihmisiä. Kotona ja muualla.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.