Lumivyöryyn joutuneet jäävät oman onnensa nojaan, sillä pelastajien matka voi kestää tunteja

Vapaalaskijat kouluttautuvat lumivyöryonnettomuuksien välttämiseksi.

Otto Ponto
Vapaalaskun harrastaja laskee alas Keimiötunturia Muoniossa 14. helmikuuta.
Vapaalaskun harrastaja laskee alas Keimiötunturia Muoniossa 14. helmikuuta.

Otto Ponto

Kun lumivyöry osuu kohdalle, on kiire toimia oikein. Suomessa lumivyöryyn hautautuva ihminen on käytännössä oman laskuseurueensa pelastustaitojen varassa. Pelastajien ja ensihoitajien matka Lapin syrjäisempien tuntureiden juurelle voi kestää tunteja. Vyöryyn hautautuneen riski vammautua tai kuolla kasvaa jyrkästi jo puolen tunnin jälkeen.

Alkuvuoden aikana suomalaisia vapaalaskijoita ja muita lumivyörymaastoissa liikkuvia on koulutettu uuden kurssijärjestelmän mukaisesti.

– Koulutusta muokattiin siihen suuntaan, että tuntureissa liikkuessa huomattaisiin inhimillisen päätöksenteon ansat, kuten puuterikuume ja ryhmäpaine, kertoo lumiturvallisuuskouluttaja Eeva Mäkelä, joka on yksi uutta suomalaista lumivyörykoulutusta kehittäneistä asiantuntijoista.

Uuden kurssijärjestelmän tavoitteena on Mäkelän mukaan nostaa suomalaisen koulutuksen laatua, kun kouluttajilla on käytössään samat tiedot ja materiaalit.

Etenkin vapaalaskun eli hoidettujen rinteiden ulkopuolella laskemisen suosion kasvu näkyy harrastajille tarjottavien lumiturvallisuuskurssien ja opastettujen retkien määrässä.

Suomalaisilla tuntureilla ihmisen aiheuttamia lumivyöryjä sattuu säännöllisesti. Poikkeuksellisen lumisen alkutalven aikana lumivyöryjä on ilmoitettu tapahtuneen ainakin Ylläksen Kellostapulilla, Pallastunturin Vatikurussa ja Luostolla. Osassa näistä ihminen on jäänyt osittain vyöryn alle.

– Läheltä piti -tilanteita on alkanut tapahtua enemmän, kun ihmiset liikkuvat vyörymaastoissa, Mäkelä sanoo.

Lumivyöryä suurempi riski voi olla puuhun tai kiveen törmääminen. Tammikuussa vapaalaskija loukkaantui Muonion Lommoltunturilla puuhun laskettuaan.

Vaikeassa maastossa pelastajat joutuivat kulkemaan loukkaantuneen luo muun muassa lumikengin. Lapin vaikeat sääolot voivat usein estää helikoptereiden käytön esimerkiksi roottoreiden lapojen jäätymisen takia.

Tuntureilla ja vuorilla liikkuvat vapaalaskijoiden lisäksi muun muassa hiihtovaeltajat, lumikengillä liikkuvat ja moottorikelkkailijat, jotka käyvät kursseja harvemmin.

Mäkelä on pitänyt koulutuksia eräopasopiskelijoille, lumikenkäilijöille ja tunturihiihtäjille.

– Kun käyn laskemassa tunturissa, näen lumikenkäilijöitä melkein joka kerran, Mäkelä toteaa.

Pohjois-Ruotsissa Riksgränsenin alue on monen suomalaisen kelkkailijan suosiossa, koska siellä kelkkailu reittien ulkopuolella on Suomea vapaampaa.

– Ruotsalaisten vuoristopelastajien mukaan kelkkailijat ovat laukaisseet vyöryjä ja hautautuneet niihin, Mäkelä kertoo.

Vapaalaskun harrastajat matkailevat esimerkiksi Norjan vuorilla tai Keski-Euroopan Alpeilla. Siellä maastot ovat kotimaisia tuntureita vaativampia, ja myös lumivyöryt tuhoisia.

– Alpeilla täysin tietämätön voi hiihtohissiltä päästä vaikka miten vaarallisiin paikkoihin, Mäkelä sanoo.

Lumivyöryjen uhrit ovat tilastojen mukaan kuitenkin usein käyneet lumiturvallisuuskursseja.

Ruotsin Luulajan teknillisen yliopiston tutkijan Stefan Mortensonin mukaan riski kuolla vyöryssä voi olla kurssin käyneellä kaksinkertainen. Tilastoa selittää, että edistyneemmät vapaalaskun harrastajat pitävät parhaina laskumaastoina juuri jyrkkyydeltään vyöryherkimpiä rinteitä.

– Kursseja käymätön aloitteleva vapaalaskija ei mene näihin paikkoihin, koska ei osaa laskea siellä, Mäkelä selvittää lumivyörykouluttajien vuosikymmeniä pohtimaa kysymystä.

Uuden kurssijärjestelmän myötä entistä useampi taho järjestää lumiturvallisuuskursseja. Niitä pidetään etenkin hiihtokeskuksissa, joissa koulutuksesta vastaavat hiihtokoulut, ski patrol tai yksityiset opasyritykset. Myös yksittäiset kouluttajat pitävät kursseja esimerkiksi Pohjois-Norjassa.

Uudessa järjestelmässä kurssit jaetaan ammattilaisten ja harrastajien kursseihin. Lapissa pelastushenkilökuntaa on jo koulutettu lumiturvallisuusasioihin. Muun muassa Äkäslompolon, Pyhän ja Rukan sopimuspalokunnat ovat perehtyneet lumivyöryihin.

Pyhätunturissa hiihtokoulu järjesti ensimmäisen lumiturvallisuuskurssin helmikuun alussa. Pyhällä vapaalaskua on brändätty voimakkaasti.

– Mielenkiinto ja uteliaisuus lähteä rinteen ulkopuolelle ovat kasvaneet paljon, sanoo hiihtokoulun vastaava Hedi Tenho.

Kolarin Ylläksellä lumiturvallisuuskursseja järjestää muun muassa Äkäslompolon rinnekeskuksen ski patrol, joka tekee myös Ylläksen alueen luonnonvaraisten tuntureiden paikallisia lumivyöryennusteita. Hiihtokeskusten rinteissä lumivyöryriskiä ei ole.

Pyhätunturin hiihtokoulu on muutaman kauden järjestänyt opastettuja vapaalaskuretkiä Pyhän lähituntureille. Näillä retkillä ei Tenhon mukana liikuta lumivyörymaastoissa, vaan reitit on suunniteltu tarkasti.

Myös Ylläksellä ensikertalainen pääsee opastetulle kierrokselle rinteiden ulkopuolelle.

– Tarpeen mukaan opetetaan myös vapaalaskun tekniikkaa, kertoo Miika Kytö Ylläs Ski Hiihtokoulusta.

Myös yhä useamman hiihtokeskuksen välinevuokraamoista on saatavilla vapaalaskuun soveltuvia suksia ja vyörypelastusvälineitä, kuten lapioita ja lumivyörypiippareita.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Haloo
Miksi ihmeessä pitää mennä moisille paikoille. Järki älä jätä.
Lapissa syntynyt.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.