Suomella ei ole Norjan aikeita kieltää turkistarhausta – eläinten vedensaantiin tulossa uutta

Kimmo Mäntylä
Arkistokuvassa sinikettuja tilalla Ypäjällä.
Arkistokuvassa sinikettuja tilalla Ypäjällä.

Virpi Niemistö

Norjassa maan uusi hallitus on esittänyt turkistarhauksen kieltämistä. Suomen hallituksella ei tällaisia lainsäädännöllisiä suunnitelmia ole.

Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa eläinsuojelulaissa määritellään, mitä eläimiä Suomessa voidaan pitää tuotantoeläiminä. Lakiehdotuksen mukaan minkki, kettu, supikoira ja hilleri kuuluvat vastedeskin tähän ryhmään.

Sen sijaan turkiseläinten oloihin harkitaan parannuksia turkiseläinasetuksessa, jota päivitetään uuden eläinsuojelulain yhteydessä.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastajan Susanna Ahlströmin mukaan uudet määräykset liittyisivät veden tarjoamiseen emolle ja pennuille.

– Imettävän turkiseläimen ja sen pentujen vedensaannin helpottamista ja nopeuttamista tullaan todennäköisesti harkitsemaan asetuksen yhteydessä, hän toteaa.

Vaivattoman vedensaannin hyödyistä turkiseläimille on olemassa muun muassa tanskalaisia tutkimuksia.

– Siitä olisi etua sekä emoille että pennuille. Pennut oppisivat juomaan helpommin ja imetyksen aiheuttama rasitus emolle vähenisi, kun juotavaa olisi helpommin saatavilla molemmille.

Eläinsuojelujärjestöt ovat arvostelleet eläinsuojelulain luonnosta siitä, ettei siinä taata jatkuvaa sulaa juomavettä eläinten pysyvissä pitopaikoissa.

Lakiuudistuksen ohjausryhmän ehdotukseen sisältyi vaatimus jatkuvasta sulasta vedestä nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa.

– Lausuntokierrokselle lähteneessä lakiluonnoksessa todetaan nyt, että riittävästä veden saannista on huolehdittava. Tällä asetustasolla säädetään sitten tarkemmin, mitä se riittävä tarkoittaa milläkin eläinlajilla tai eläinryhmällä tai tietyissä olosuhteissa pidettävillä eläimillä tarkoittaa, eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola selvittää.

Riittävä vedensaanti voidaan tällä hetkellä turvata sulan veden sijaan esimerkiksi nuoltavilla jääpaloilla.

Ahlström ennakoi, että turkisasetukseen voi tulla lisävaatimuksia myös supikoiran tarhaukseen.

Nämä perustuvat lisätietoihin eläimen käyttäytymisestä.

– Voisi olla perusteltua, että sinne otetaan uusia vaatimuksia, kun otetaan huomioon juuri supikoiran käyttäytyminen. Tähän saakka se on ollut ikään kuin ketun osassa, vaikka ne ovat eri eläimiä, Ahlström perustelee.

Uusi eläinsuojelulaki on tulossa Suomessa voimaan vuonna 2020. Lakiluonnokseen voi antaa lausuntoja helmikuun ajan.

Eduskuntaan laki halutaan jo kevään aikana.

Myös turkiseläinasetus voidaan nopeimmillaan saada voimaan jo samanaikaisesti lain kanssa.

Ruotsissa tiukentuneet vaatimukset eläinten elinolosuhteista ovat käytännössä lopettaneet kettujen turkistuotannon.

Ahlströmin mukaan Suomessa ei ole lainmuutosaikeita turkiselinkeinon lopettamisesta tällä tavoin ”mutkan takaakaan”.

Viime vaalikaudella kesäkuussa 2013 eduskunta äänesti kansalaisaloitteen pohjalta turkistarhauksesta. Aloite elinkeinon kieltämisestä kaatui eduskunnassa selvin numeroin 146–36.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.