Perjantai 23.2.2018Aslak

Presidentin valta on kuin voileipäpöytä – johon on jäänyt niukasti syötävää

Antti Aimo-Koivisto
Presidenttiehdokkaiden vaalimainoksia Riihimäellä torstaina 11. tammikuuta 2017.
Presidenttiehdokkaiden vaalimainoksia Riihimäellä torstaina 11. tammikuuta 2017.

ANNU MARJANEN

Suomen presidentit ovat olleet hyvin erilaisia vallankäyttäjiä. Perustuslaki säätää presidentin muodolliset valtaoikeudet, mutta käytännössä valta on elänyt poliittisten tilanteiden, kansan odotusten ja presidenttien henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan.

Urho Kekkosen kauteen asti voimassa oli valtiosääntö, joka takasi presidentille hyvin laajat valtaoikeudet. Åbo Akademin emeritusprofessori Dag Anckar on verrannut vanhaa hallitusmuotoa "voileipäpöytään, josta presidentit ovat voineet poimia lautaselleen sopivat annokset".

– Joku on ollut ahmatti ja joku ei, hän sanoo.

Tunnetuin ahmatti oli Kekkonen, joka otti sekä sisä- että ulkopolitiikan suvereenisti haltuunsa. Toiseen ääripäähän sijoittuu K.J. Ståhlberg, joka käytti valtaa selvästi hillitymmin kuin perustuslaki olisi antanut myöten.

Kekkosen kauden jälkeen presidentin valtaa on systemaattisesti vähennetty. EU:hun liittymisen seurauksena presidentin sisäpoliittinen valta on riisuttu ja ulkopolitiikassakin valtaa on siirretty hallitukselle ja eduskunnalle. Voileipäpöytään on jäänyt niukasti syötävää ja liikkumatilaa.

Presidentti Sauli Niinistö on juridisesti Suomen historian vallattomin presidentti. Niinistö on kuitenkin säilyttänyt presidentti-instituution arvovallan ja onnistunut profiloimaan itsensä vahvaksi ulkopolitiikan johtajaksi.

Nykyisen valtiosäännön mukaan "ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa". Jos presidentin ja hallituksen välille tulee kiistaa, ratkaisijaksi nousee eduskunta.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.