Tamperelaistutkimus: Keinonenä haistoi haavainfektioita aiheuttavat bakteerit
Siiri Welling
Tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että haavainfektioita aiheuttavat bakteerit voidaan tunnistaa keinonenän avulla muutamissa sekunneissa suoraan haavasta.
Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Fimlab Laboratoriot Oy:n tutkimuksessa havaittiin, että elektronisen nenän eli keinonenän avulla pystytään jo nyt erottamaan toisistaan yleisimmät haavainfektioita aiheuttavat bakteerit ilman merkittävää näytteiden esivalmistelua. Elektroninen nenä on laite, joka tuottaa kullekin ilman molekyyliseokselle oman "hajuprofiilin". Tulokset voi analysoida tietokoneella.
Tutkimuksessa mukana oli yhteensä kuusi eri bakteeria, kertoo väitöskirjatutkija Taavi Saviauk Tampereen yliopiston lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnasta. Iho- ja pehmytkudosinfektiot ovat yleisiä lääkärin hoitoon johtavia infektioita. Yleensä diagnosointi tapahtuu bakteeriviljelyn avulla tai joissain tapauksissa suoraan kliinisen kuvan perusteella. Se voi kuitenkin johtaa vääränlaiseen antibioottihoitoon, pidentää hoitoaikoja, aiheuttaa haittavaikutuksia ja lisätä kustannuksia. Elektroninen nenä ei vaadi laboratorio-olosuhteita eikä erikoiskoulutusta.
– Sitten kun ollaan niin pitkällä, että laitetta voidaan käyttää kliinisessä työssä, mennään potilaan viereen ja laitetaan laite potilaan haavan lähelle. Hajunäytteen perusteella laite kertoo, mikä bakteeri on kyseessä. Kun tiedämme, mikä bakteeri reagoi mihinkin antibioottiin, voidaan se antibioottihoito kohdistaa suoraan siihen bakteeriin, selventää Saviauk.
Järjestelmä pystyi myös erottamaan metisilliini-antibiootille vastustuskykyisen Staphylococcus aureuksen eli sairaalabakteerina tunnetun MRSA-bakteerin ei-vastustuskykyisestä Staphylococcus aureuksesta.
Tutkimuksen tehnyt tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut järjestelmän toimivan eturauhassyövän ja hyvänlaatuisen eturauhassyövän liikakasvun erottamisessa virtsanäytteestä sekä virtsatieinfektioiden aiheuttajabakteerien erottelussa. Käytännössä keinonenää olisi mahdollista käyttää lääketieteessä tulevaisuudessa hyvin laajasti, mutta asia vaatii vielä lisätutkimuksia.
– Haavainfektioiden osalta tutkimuksia tulee tehdä vielä oikeille haavoille. Se voi viedä vielä vuosia aikaa, että keinonenä tunnistaa bakteerit suoraan haavoista, toteaa Saviauk.