Perjantai 15.12.2017Heimo

Lintukuolemia Suomen tuulivoimaloissa ennakoitua vähemmän

Tutkat tuomassa uuden suojan siivekkäille, sanoo tutkija Kalle Meller.

Jori Liimatainen
Raisionlahden yllä liiteli muuttolintuparvia lokakuussa.
Raisionlahden yllä liiteli muuttolintuparvia lokakuussa.

Pertti Mattila

Tuulivoimalat aiheuttavat Suomessa vähemmän lintukuolemia kuin oli alun perin odotettu, sanoo Luonnontieteellisen museon tutkija Kalle Meller.

– Karkeasti arvioiden muutama lintu vuodessa menettää henkensä kunkin tuulivoimalan roottorissa tai törmäämällä torniin. Kun tuulivoimaloita alettiin rakentaa Suomeen, lintukuolemien määrä yliarvioitiin, tutkija kertoo.

Hänen mukaansa tuntuvin riski voimaloista voi aiheutua meri- ja maakotkille.

– Suurten, kaartelevien petolintujen kanta saattaa kärsiä tuulivoimaloiden vuoksi paikallisesti, koska populaatio on pieni eikä petolintujen lisääntyminen ole nopeaa. Myös tiiroja ja lokkeja on kuollut tuuliturbiineihin.

Sen sijaan vaaravyöhykkeeseen ounastellut joutsenet, kurjet tai hanhet eivät näytä uhreiksi joutuvan. Pikkulinnut puolestaan lentävät yleensä muuttomatkoilla niin korkealla, etteivät ne roottoreihin osu.

– Hieman yllättäen joitakin kanalintuja, kuten metsoja, on törmännyt tuulivoimaloiden torniin. Tätä voisi luultavasti ehkäistä käyttämällä tornissa myös muuta väriä kuin valkoista, Meller lisää.

Voimaloiden sijainnin huolellinen suunnittelu on tutkijan mukaan paras keino minimoida lintukuolemat. Pesimäalueet ja liikkumisreitit on otettava huomioon rakentamisessa, ja niin myös tehdään.

Uusin tekniikka on tuomassa lisäsuojaa siivekkäille.

– Maailmalla on kehitetty tutkia, jotka havaitsevat lintuparvien tai esimerkiksi kotkien lähestymisen. Havainnon jälkeen tuulivoimalan roottorin liike pysähtyy automaattisesti.

Mellerin mukaan tutka voisi olla hyvä keino estää myös lepakkojen menehtymisiä.

– Lepakothan liikkuvat yleisimmin vähätuulisina aikoina, joten tuulivoimalan pysäyttäminen ei aiheuta oleellista sähkön tuotannon putoamista. Tässä tulisivat kyseeseen lähinnä lämpimät, vähätuuliset loppukesän yöt.

Julkisuudessa on ollut väitteitä lepakoiden "räjähtelystä" tuulivoimaloissa.

– Lepakot eivät räjähdä. Sen sijaan on ristiriitaisia tutkimustuloksia siitä, voivatko voimakkaat ilmanpaineen vaihtelut vaikuttaa lepakoiden keuhkoihin, jos ne lentävät hyvin lähelle roottoreita.

Voimalan infraäänten oletettuihin vaikutuksiin Meller suhtautuu perin skeptisesti.

– Pidän äärimmäisen epätodennäköisenä, että tuulivoimalan aiheuttamalla infraäänellä voisi olla mitään vaikutusta eläimiin.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Totuutta etsimässä
Hallituksen selvityksestä 2017 koskien tuulivoimaloiden aiheuttamia haittavaikutuksia ihmisten terveydelle, linnuille ja lepakoille saa aivan toisen kuvan siitä, mitä linnuille ja lepakoille tapahtuu tuulivoimaloiden läheisyydessä, kuin Kalle Mellerin lausunnoista.

Kehottaisin Melleriä lukemaan kyseisen selvityksen ja myös tutkiskelemaan kriittisesti tuulivoimaa rakentavien tahojen esityksiä tutkien pelastavasta vaikutuksesta. Olen pahoillani, mutta sellaista systeemiä ei ole eikä tule.

Olen kuitenkin hyvin utelias saamaan tietoa tutkista ja niiden sijainneista, sekä miten toiminta aiotaan toteuttaa.

Tuulivoimakaavoissa on nimittäin jo vuosia hehkutettu, että voimalat voidaan pysäyttää, kun esim. suojelluista linnuista tai muuttoreitillä lentävistä parvista saadaan havaintoja. Tähän mennessä yksikään toimija ei ole sitä tehnyt, koska voimalat tuottavat muutenkin hyvin vähän nimellistehostaan, eikä sitä vähästäkään tuotannosta malteta luopua ihmisten, lintujen tai lepakkojen vuoksi.

Sellainen toimija, joka todella pysäyttäisi voimalat koko kevät- ja syysmuuton ajaksi olisi aito luonnonsuojelija, mutta sellaisia ei ole, eikä tule, koska se tarkoittaisi toimijalle nollatuloja ja sen myötä konkurssia.

Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.