Lauantai 18.11.2017Tenho, Jousia, Max

Lähestymiskielto voi myös provosoida – tai toimia, jos hankaluuksia ei haluta lisää

Pikkutytön huoltajuutta puitiin käräjillä, isällä tuomio vanhemman tyttärensä pahoinpitelyistä

Antti Aimo-Koivisto

HANNU AALTONEN, PÄIVI PAJU

Perheen sisäistä lähestymiskieltoa koskeva laki toimii nykyisellään ontuen. Kielto ei välttämättä toimi tarkoitetulla tavalla varsinkaan, jos vainoajalla ei ole lainkaan halua tai kykyä sitä noudattaa.

– Kansainvälisen aineistonkin perusteella on niin, että lähestymiskielto toimii huonommin silloin, kun on jo valmiiksi kaidalla polulla. Joissain tapauksissa se voi myös provosoida lisää, kiteyttää Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimusjohtaja Kati Rantala.

– Jos ei ole jo valmiiksi kovin syvälle ongelmiinsa uponnut, kielto voi toimia, koska ei haluta enää lisää hankaluuksia.

Porvoossa maanantaina puukotetun pikkulapsen äiti oli hakenut isälle laajennettua lähestymiskieltoa elokuussa. Äiti haki kieltoa myös aivan lähelle epäillyn henkirikoksen tekopaikkaa. Asian käsittely on ollut käräjillä kesken. Äiti perusteli hakemustaan välikäden kautta saamallaan tiedolla miehen uhkailusta.

Poliisin mukaan isä oli maanantaiaamuna hakenut lapsen luvatta kotoa ja vienyt Porvoon Lyseon leikkipuistoon. Siellä 38-vuotiaan isän epäillään puukottaneen lasta, joka kuoli sairaalassa. Poliisi ei ole kertonut epäillyn mahdollisista motiiveista, mutta vanhemmilla oli meneillään kiista huoltajuudesta.

Äiti oli hakenut kellon ympäri ulottuvaa lähestymiskieltoa hänen ja lapsen kotiin sitä ympäröivine katualueineen, samoin kuin turvakodin ympäristöön. Lisäksi hän haki aamusta iltaan ja suurimman osan viikkoa kattavaa lähestymiskieltoa työpaikalleen ja lapsen päiväkotiin niitä ympäröivine katualueineen. Äidin työpaikka sijaitsee lähellä Lyseon leikkipuistoa.

STT:n käräjäoikeudesta saaman tiedon mukaan poliisi oli määrännyt miehelle naisen pyytämän väliaikaisen lähestymiskiellon. Oikeuden asiakirjoista ei kuitenkaan ilmene, onko väliaikainen kielto saatu annetuksi miehelle tiedoksi. Nainen pyysi kieltoa väliaikaisena ennen asian lopullista ratkaisemista.

Porvoon tapauksessa kyse ei ollut perheen sisäisestä lähestymiskiellosta.

Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyistä valtaosalla on mielenterveys- tai alkoholiongelmia, ja he ovat jo syyllistyneet rikoksiin.

Tutkimusjohtaja Rantala oli vuonna 2008 työryhmässä, joka totesi, että lähes puolet väliaikaisista lähestymiskielloista ei johtanut varsinaiseen kieltoon, koska suojattu jätti oikeusprosessin kesken. Syynä voidaan olettaa olleen joko pelottelun tai uhkailun.

Myös lakiin liitettyjen tukipalvelujen, kuten esimerkiksi turvakotien, saatavuudessa on ongelmia. Tämä johtuu paljolti siitä, että kun laki perheen sisäisestä lähestymiskiellosta aikanaan säädettiin, ei tukipalveluja kirjattu siihen mukaan.

Perheen sisäistä lähestymiskieltoa voi hakea kahta eri reittiä, poliisilta väliaikaisena tai käräjäoikeudelta varsinaisena.

– Poliisilla on paremmat edellytykset ohjata näihin tukipalveluihin, Rantala sanoo.

Porvoon murhatutkinnassa poliisi kuulusteli teosta epäiltyä isää tiistaina, mutta oli vaitonainen kuulustelujen sisällöstä.

Pikkutytön huoltajuutta puitiin käräjillä, isällä tuomio vanhemman tyttärensä pahoinpitelyistä

Porvoossa puukotetun pikkutytön äidin ja isän huoltajuuskiistaa oli ehditty puida käräjäoikeudessa. Syyskuussa Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antoi ratkaisunsa asiassa, mutta päätös ei ollut lainvoimainen, sillä siitä oli valitettu hovioikeuteen.

Käräjäoikeuden ratkaisussa lapsi määrättiin äitinsä huoltoon. Isälle määrättiin oikeus tavata lasta valvotusti. Lapsi asui entuudestaan äitinsä kanssa, ja isä oli häädetty parin kodista alkuvuodesta. Isä olisi halunnut, että lapsi jää vanhempiensa yhteishuoltoon.

Lapsen äiti kertoi saaneensa miehen sukulaisen välittämän tiedon, että mies on uhannut tappaa naisen, itsensä ja lapsen, ellei käräjäoikeuden ratkaisu miellyttäisi häntä. Mies on kiistänyt uhkauksen.

Oikeudessa todisteena esitetyssä tekstiviestissä miehen veli oli varoittanut naista veljestään ja suositellut vaihtamaan asunnon lukot.

Mies muun muassa kertoi, että on elänyt vaikeaa aikaa eron, riitojen ja työttömyyden takia. Lapsen turvallisuus ei hänen mukaansa silti ollut uhattuna.

Käräjäoikeus katsoi, että näyttö tappouhkauksesta jäi epämääräiseksi. Oikeuden mukaan vanhemmat eivät kuitenkaan kyenneet päättämään yhdessä lapsen asioista.

Mies oli pitänyt lasta toistuvasti luonaan vastoin äidin tahtoa ja vienyt lapsen luvatta maasta. Lapsen tilanne oli jo jonkin aikaa ollut sellainen, että siitä kantoivat huolta kolmannet osapuolet sekä viranomaiset. Lapsesta oli esimerkiksi tehty lastensuojeluilmoituksia.

Mies tuomittiin alkuvuonna käräjillä 30 päivän ehdolliseen vankeuteen toisen, vanhemman tyttärensä kolmesta pahoinpitelystä vuodelta 2015. Vanhemmalla tyttärellä on eri äiti.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Ontto kielto
Lähestymiskiellon rikkomisesta ei tule Suomessa käytännössä rangaistusta, joten se on tyhjä paperi.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.