Keskiviikko 22.11.2017Silja, Selja

Nuoret ovat epätasa-arvoisessa asemassa mielenterveyspalveluissa

Jokelan koulusurmat nostivat nuorten mielenterveyspalvelut pöydälle kymmenen vuotta sitten.

Lennart Holmberg

Olli-Pekka Paajanen

Nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus ja sinne pääsy on helpottunut kymmenessä vuodessa, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Palveluiden laatu ja tarjonta kuitenkin vaihtelevat kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin. Toisaalta erikoissairaanhoitoon, eli esimerkiksi psykiatrin pakeille pääsyn ei koeta helpottuneen.

– Vaikka ongelmaan on pyritty tarttumaan, en usko, että tilanne on tästä näkökulmasta nuorten mielenterveyspalveluissa kymmenessä vuodessa kovin paljon parantunut, yli 40 vuotta nuorten mielenterveyspalveluiden parissa toiminut kriisipsykologi ja Helsingin yliopiston dosentti Salli Saari sanoo.

Tuusulan Jokelassa kymmenen vuotta sitten tapahtuneiden koulusurmien jälkeen asetettiin tutkintalautakunta, joka antoi 13 suositusta vastaavien tapauksien estämiseksi. Tutkintaryhmässä mukana olleen onnettomuustutkintakeskuksen johtavan tutkijan Kai Valosen mukaan yksi parannuskohde nousi kuitenkin ylitse muiden – nuorten mielenterveyspalvelut.

– Olin tiiviisti mukana lautakunnan työssä ja jos minulta kysytään, niin nostaisin nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisen tärkeimmäksi. Myös Kauhajoen tapaus tukee tätä.

Valonen oli mukana myös vastaavassa lautakunnassa Kauhajoen koulusurmien jälkeen.

Molempia koulusurmaajia oli kiusattu ja molemmilla oli lautakuntien mukaan mielenterveysongelmia, joiden takia he saivat lääkitystä. Esimerkiksi Jokelan koulusurmaajan vanhemmat olivat pyytäneet tälle lähetettä nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Jo aiemmin tälle oli määrätty masennuslääkkeitä, mutta hänelle ei laadittu hoitosuunnitelmaa. Kauhajoenkaan koulusurmaaja ei päässyt koskaan psykiatrin vastaanotolle.

– Molemmista on voitu vetää se johtopäätös, että jos alle parikymppinen mies on itsekin sitä mieltä että tarvitsee mielenterveyshoitoa, sinne pitää päästä, Valonen toteaa.

Nykyään apua saa helpommin

Sosiaali- ja terveysministeriön luvuista selviää, että nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ovat lisääntyneet voimakkaasti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myös nuorisopsykiatriset sairaalahoitojaksot ovat lisääntyneet.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka kertoo, että nykyään akuuttia hoitoa saa todennäköisemmin kuin ennen. Vielä kymmenen vuotta sitten hoitoon saattoi olla puolen vuodenkin jono.

– Ihmiset sairastuivat syvemmin jonottaessaan. Nyt joillakin alueilla on satsattu akuuttiin avohoitoon, mikä itse asiassa säästää rahaakin, kun hoito ennaltaehkäisee pahenemista, hän sanoo.

Myös lääkintöneuvos Helena Vorma sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että hoitoa on määrällisesti enemmän tarjolla ja hoitoon pääsy on parantunut. Isoin ongelma Vorman mukaan on se, että varhaisen vaiheen hoidossa ei ole usein riittävästi henkilöstöä.

– Kun henkilöstöä ei ole tarpeeksi, se lisää paineita lähettää lievissäkin tilanteessa potilas erikoissairaanhoitoon, joka tukkeutuu. Tällöin erikoissairaanhoitoa todella tarvitsevien on vaikeampi päästä hoitoon, Vorma kertoo.

Tilanne vaihtelee Vorman mukaan kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin. Hän muistuttaa, että väkivallantekojen syynä ei voida pelkästään pitää mielenterveysongelmia. Taustalla on usein päihdeongelmia, väkivallan kohteeksi joutumista ja muita vaikeuksia. Nuorilla korostuvat sosiaaliset vaikeudet ja syrjityksi tai leimatuksi tuleminen ja yksin jääminen. Taustatekijät ovat samoja, oli mielenterveysongelmaa tai ei.

"Lääkehoito korostuu liikaa"

Itsekin Tuusulassa Jokelan tapahtumien aikaan ollut kriisipsykologi ja Helsingin yliopiston dosentti Salli Saari on huolissaan siitä, että lääkehoito korostuu liikaa nuorten hoidossa.

– Huolestuttava suuntaus on, että siellä pyritään suureen tehokkuuteen ja vähiin käyntimääriin. Se osittain aiheuttaa sitä, että lääkehoito korostuu ja usein lääkehoidon seurantakin on kehnoa, Saari sanoo.

Hänen mukaansa lääkkeillä hoidetaan usein oiretta. Saaren mukaan ongelmia pitäisi pystyä käsittelemään kunnolla psykologian ammattilaisen kanssa, mikä on hänen mukaansa yhä vaikeampaa.

– Mihin aiemmin käytettiin psykologeja, käytetään nykyään psykiatrisia sairaanhoitajia. Tämä on väärä kehityssuunta, Saari harmittelee.

Nuorten ongelmat pitäisi hänen mukaansa käsitellä heti, kun ne tulevat ilmi. Hän nostaa tärkeänä esiin kiusaamiseen puuttumisen ja sen jälkihoidon.

– Esimerkiksi kiusaamiskokemus synnyttää epäonnistumisen kokemusta ja negatiivisuuden tunteita itseä ja muita kohtaan, ja se pitäisi käsitellä nuoren kanssa nopeasti. Sitä harvoin pystyy itse riittävän syvästi käsittelemään.

Jokelan koulusurmat herättivät viranomaiset

Jokelan koulusurmien jälkeen perustettiin tutkintalautakunta pohtimaan sitä, miten vastaavat tapaukset voitaisiin tulevaisuudessa estää. Lautakunta antoi 13 suositusta. STT kokosi keskeisiä toimenpiteitä, joita on tehty kymmenessä vuodessa.

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen

Kunnat saivat heti Jokelan jälkeen lisää rahaa oppilashuollon kehittämiseen ja siihen on kiinnitetty huomiota lainsäädännössä.

Viranomaisyhteistyön parantaminen

Viranomaisyhteistyöhön on kehitetty yhteistyömalleja ja tiedon kulkua on parannettu. Tänä syksynä julkaistussa sisäministeriön sisäisen turvallisuuden strategiassa painotettiin, että tiedon kulkua ja yhteistyötä viranomaisten välillä täytyy edelleen parantaa.

Kiusaamisen ehkäisy

Jo ennen Jokelaa opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti kiusaamisen vastaisen KiVa-hankkeen, jossa olivat mukana lähes kaikki koulut. Sittemmin ohjelma tuli maksulliseksi ja ohjelmasta vetäytyi pois noin puolet kouluista. Kiusaamisen ehkäisyyn on satsattu kouluissa muutenkin. Nykyään huolena on yhä enemmän kiusaaminen netissä ja sosiaalisessa mediassa kasvattajien katseilta piilossa.

Ampuma-aselupien tiukentaminen ja aseiden vähentäminen

Keskeisimmät muutokset tulivat vuoden 2011 aselain uudistuksessa. Lääkäreille tuli velvollisuus ilmoittaa poliisille mahdollisista riskihenkilöistä. Käsiaselupien saantia vaikeutettiin nostamalla luvan ikäraja 20 vuoteen ja edellyttämällä vakavaa harrastuneisuutta kahden vuoden ajan kouluttajan valvonnassa. Aselupien yleinen ikäraja nostettiin 18 vuoteen.

Koulujen kokonaisturvallisuuden suunnitelmallinen parantaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön seurantaryhmä esitti vuonna 2013 useita parannuksia oppilaitosten rakenteellisista muutoksista henkilöstön koulutukseen ja turvallisuuden harjoitteluun kouluissa. Koulujen turvajärjestelyistä, kulunvalvonnasta ja esimerkiksi poistumisteistä annettiin lisää suosituksia vuonna 2015.

Internetin moderointi

Verkossa tehtävää nuorisotyötä on kehitetty, useisiin verkkopalveluihin on tullut ilmoitusmahdollisuus asiattomasta sisällöstä. Poliisi on lisännyt nettitiedusteluaan.

Poliisin nettivihjetoiminta

Poliisi avasi vuonna 2010 sittemmin kuopatun ensimmäisen nettivihjepalvelun Blue Buttonin, ja on nykyään läsnä netissä muun muassa sosiaalisessa mediassa. Nykyään vihjepalvelun nimi on Nettivinkki.

Henkirikoksen valmistelun kriminalisointi

Henkirikoksen valmistelu tuli rangaistavaksi vuonna 2013.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Turussa surkea tilanne
Pompotellaan puolelta toiselle ennen kuin joku ottaa edes hetkeksi kopin, sitten taas odotellaan. Lääkärit vaihtuvat jatkuvasti, hyvä, jos saman ehtii tavata useammin kuin kerran. Parhaansa varmasti tekevät, mutta kun ei resursseja ole, niin minkäs teet, raskasta varmasti heillekin.

Kuka kantaa vastuun ja maksaa myöhemmin entisestään paisuvan laskun siitä, ettei näitä lapsia ja nuoria nyt auteta, ennaltaehkäisystä puhumattakaan? Onko meillä oikeasti varaa säästää juuri tässä?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kuvitus
Onpa hieno kuva!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.