Lauantai 16.12.2017Auli, Aulikki, Aada

Väitöstutkija ehdottaa kiintiötä erityisopiskelijoiden työllistämiseksi

Jarmo Kontiainen
Erityisoppilaitoksessa voi opiskella esimerkiksi puusepän tutkinnon. Kuvituskuva.
Erityisoppilaitoksessa voi opiskella esimerkiksi puusepän tutkinnon. Kuvituskuva.

Daniel Wallenius

Suomeen tarvitaan kiintiölaki vammaisten, osatyökykyisten tai pitkäaikaissairaiden saamiseksi paremmin mukaan työelämään. Näin sanoo kasvatustieteiden maisteri, ekonomi Marja Irjala, joka on tutkinut oppisopimuskoulutuksen erityisopiskelijoita Suomessa ja Saksassa. Irjala väittelee tohtoriksi Oulun Yliopistossa ensi viikon perjantaina.

Lisäksi tulisi Irjalan mukaan luopua oppisopimuskoulutusta seuraavasta avotyötoiminnasta, johon osallistumisesta maksetaan muutaman euron päiväkohtainen korvaus.

– Sillä ei saa maksettua lounastakaan. Avotyötoiminta on tuottavaa työtä, jolle voidaan laskea myös palkka, hän sanoo.

Erityisopiskelijoille olisi Irjalan mukaan myös turvattava lainsäädännön avulla riittävät tukipalvelut ja niiden pysyvä rahoitus, jotta heidän nykyistä laajempi oppisopimuskoulutuksensa olisi Suomessakin mahdollista.

Saksan lainsäädännöstä löytyy kiintiölaki. Jos yli 20 henkeä työllistävän yrityksen työvoimasta vähintään viidellä prosentilla ei ole vammaisstatusta, seuraa siitä sakkomaksu yritykselle. Summa on parisataa euroa puuttuvaa työllistettävää kohti kuukaudessa.

– Kiintiölaki olisi Suomessakin välttämätön. Kiintiöistä on keskusteltu aikanaan, mutta esimerkiksi ammattijärjestöt ovat torpanneet ne, Irjala sanoo.

Irjala kertoo vierailleensa tutkimuksensa aikana Saksassa autotehtaalla, jonka 12 000 työntekijästä 900:lla oli vammaisuuden status. Heillä oli muun muassa oma luottamusmies työpaikalla.

– He tekevät samoja työtehtäviä yhtä tehokkaasti kuin muutkin. Meillä kaikilla ihmisillä on omat rajoitteemme. Miksi meitä pitäisi erotella niiden vuoksi, hän kysyy.

SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Heinikoski pitää Irjalan ehdotusta kiintiöistä mielenkiintoisena avauksena.

– Ajatus sen taustalla on kyllä hieno, mutta kiintiöt eivät ole parhaita mahdollisia keinoja työllistymiseen. Ennen kaikkea kyse on asenteista, jotka perustuvat pitkälti epäluuloihin ja väärään tietoon, hän sanoo.

Heinikoski pelkää, että kiintiöiden tuominen työelämään johtaisi vain siihen, että työnantajat eivät täyttäisi työllistämisvelvoitettaan, vaan makselisivat sakkomaksuja.

Hänen ratkaisunsa erityisopiskelijoiden työllistymisen parantamiseksi olisi lisätä sekä tukea että resursseja erityisopiskelijoiden ohjaukseen.

– Varsinkin ohjaajaresursseja tulisi lisätä. Sen alan osaajia ei ole tarpeeksi, eikä heillä ole käytössään tarpeeksi aikaa.

Myöskään Elinkeinoelämän keskusliitto ei lämpene ajatukselle kiintiöistä.

– Lähtökohtaisesti emme ole kannattaneet kiintiöitä missään yhteyksissä, vaan kannattaneet työnantajan oikeutta palkata parhaaksi katsomansa työntekijä, sanoo EK:n asiantuntija Mikko Räsänen.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.