Tiistai 31.3.2015Irma, Irmeli
4H-yhdistyksen Paula Harjamäki (edessä), Turun Seudun Kuntatekniikan Niko Koskimaa (vas.) ja Peltolan siirtolapuutarhan Kaija Pyykkö kitkivät jättipalsamia Eteläkaaren varrella. TS/Janne Tainio

Kansalaisaktiivisuus vie voimat jättipalsamilta

Yksi lukuisista Suomen luontoon livahtaneista vieraslajeista, jättipalsami, sai tiistaina kyytiä Peltolan siirtolapuutarhan lähellä. Puutarhalaiset, 4H-yhdistyksen aktiivit ja Turun Seudun Kuntatekniikan ammattilaiset järjestivät talkoot, joissa jättipalsamia kitkettiin. Näin pyrittiin estämään sen leviäminen.

– Tärkeintä on kukintojen ja siementen muodostumisen estäminen, kertoi Turun Seudun Kuntatekniikan työmaapäällikkö Riitta Kipinoinen.

Vieraslajit leviävät tehokkaasti ja vievät elintilaa kotoperäisiltä lajeilta. Jättipalsami on peräisin Intian vuoristoseuduilta ja tullut alun perin Suomeen puutarhakasviksi.

Peltolan esiintymä seurailee ojaa, joka johtaa Rauvolanlahdelle saakka. Peltolassa se on osittain jo saatu nitistettyä, kiitos kansalaisaktiivisuuden. Muut turkulaiset kohteet, joissa maallikot ovat käärineet hihat ja saaneet tuloksia aikaan, sijaitsevat Jaaninojalla, Pääskyvuoressa ja Muhkurissa.

Muhkurin luonnonsuojelualueen tuntumassa on talkoot torstai-iltana.

TS

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–22 ja viikonloppuisin kello 14–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–22 ja viikonloppuisin kello 14–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Utelias
Minua kiinnostaa tässä "tulokaslajikeskustelussa" se, kuka määrää sen, mikä eläin tai kasvi milloinkin lasketaan häädettäväksi. Oikeastaan kaikki elävä on tänne tullut viimeisen jääkauden jälkeen mutta millä kriteereillä nyt esim määritellään se, mikä tänne tullut on luonnoton ja mikä luonnollinen tulokas. Uusia lintulajejakin voidaan tulla ihailemaan satojen kilometrien päästä eli ns bongaamaan. Sitten joku merimetso kuulostaa välillä henkipatolta ja syntipukilta samoissa höyhenissä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–22 ja viikonloppuisin kello 14–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–22 ja viikonloppuisin kello 14–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Turhaa
Suomeen on tulossa noin 1000 uutta lajia. Luonto ei ole staattinen vaan alati muutoksessa.

Suomen luontoa emme voi säilyttää samassa tilassa, se muuntuu jatkuvasti.

Luonnonsuojelussakin täytyy ottaa huomioon ilmastonmuutos, ja se että emme voi pitää luontoa staattisena.

Esimerkiksi minkki, montakohan sataa vuotta sitä aiotaan vainota? Tai supikoiraa? Minkkejä on ollut Suomen luonnossa reilut 100 vuoden ajan ja kanta on elinvoimainen.

Mielestäni termi vieraslaji on naurettava. Lajit siirtyvät monin eri tavoin maailmassa, ja ihmisen mukana siirtyneet lajit ovat täysin verrattavissa muiden eläinten mukana siirtyneisiin lajeihin.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–22 ja viikonloppuisin kello 14–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–22 ja viikonloppuisin kello 14–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.