Maanantai 18.12.2017Aapo, Aappo, Rami

Silkkitie-rautatieyhteys Kiinasta Suomeen on avautumassa

Valttina on nopeus: Tavara kulkee junalla 10 päivässä, laivalla menee kaksi kuukautta

Antti Autio

Tavarajunayhteys Suomesta Venäjän ja Kazakstanin kautta on avautumassa. Niin sanottua silkkitieyhteyttä pitkin on jo tehty koekuljetuksia, kertoo VR Transpointin myynti- ja markkinointijohtaja Tero Kosonen.

– Niitä menee säännöllisen epäsäännöllisesti. Kuukausittain kulkee yhdestä kahteen junaa tällä hetkellä, Kosonen sanoo.

Hänen mukaansa Kiinaan on mennyt muun muassa metsä- ja terästeollisuuden tuotteita. Kyselyjä on viime aikoina ollut hyvin laaja-alaisesti liikkeellä.

– Mielenkiintoa on, että tavaraa kulkisi Suomesta Kiinaan rautateitse.

Kososen mukaan VR:llä ei ole mitään konkreettista sovittuna reitin suhteen. Kouvola Innovation -kehitysyhtiön toimitusjohtaja Martti Husu kertoo kuitenkin, että tarkoitus on avata säännöllinen reitti Kiinan Xi'anista Kazakstanin ja Venäjän kautta Kouvolaan ennen vuoden vaihdetta.

– Kazakstanin rautatiet on se operaattori, joka olisi tässä varsinainen toimija, Husu kertoo.

Kosonen arvioi, että yhteyden suuntaan on varmasti olemassa moneen suuntaan virityksiä.

– Uskon, että erilaisia mahdollisuuksia tutkitaan myös vastasuunnasta, hän sanoo.

Kiinasta tulevassa junassa kulkisi Husun mukaan kaikenlainen tavara, mitä kontteihin menee. Tavarajuna ajaa reitin 10 päivässä, kun laivakuljetukset kestävät kaksi kuukautta.

– Varastotasoja voi pienentää reilusti ja täydentää varastoja sesongin kuluessa, Husu perustelee nopeamman matka-ajan etuja.

Myös Kosonen korostaa rautatiekuljetusten nopeutta verrattuna merirahtiin.

– Sellaisesta tavarasta on kyse, jolle kuljetusnopeus on tärkeätä, hän sanoo.

Husun mukaan viennissä sellukuljetukset ovat lupaavia, koska Kiinassa kasvaa voimakkaasti nettikaupan tarvitsemien kartonkien sekä pehmopapereiden kulutus. Niiden valmistuksessa tarvitaan pohjoismaista pitkäkuituista sellua.

Metsäyhtiö UPM:llä on Kouvolan lähistöllä kaksi suurta sellutehdasta, Kymintehdas ja Kaukaan tehdas.

– UPM ei toistaiseksi ole käyttänyt yhteyttä, mutta junayhteyden kehittymistä seurataan aktiivisesti, kertoo UPM:n Overseas Shipping -yksikön johtaja Jari J. Nieminen.

UPM:n tehtaiden lisäksi Kouvolan läheisyydessä sijaitsevat Metsä Groupin Joutsenon sellutehdas sekä Stora Enson Imatran tehtaat.

Silkkitieyhteyttä pitkin kulkee Kiinasta jo noin sata junaa kuukaudessa eri puolille Eurooppaa. Etäisin päätepiste on Madrid Espanjassa.

– Kasvuprosentit ovat olleet yli sataa prosenttia vuodessa, Husu kertoo.

Silkkitieyhteydellä Xi'anista Kouvolaan on Husun mukaan mittaa hieman yli 8 000 kilometriä. Rata on sähköistetty koko pituudeltaan. Raideleveys on Kiinassa kapeampi, mutta siitä eteenpäin Kouvolaan on sama raideleveys. Muualle Eurooppaan kulkevilla radoilla raideleveys muuttuu Valko-Venäjän ja Puolan rajalla.

– Kazakstan on investoinut valtavasti sekä rajanylitysterminaaleihin että sähkövetureihin ja raiteisiin, Husu kertoo.

Kososen mukaan Kazakstanin rautatieyhtiöllä on periaatteessa mahdollisuus liikennöidä Kouvolaan saakka, sillä rajaliikenne on avattu kilpailulle. Hän kertoo kuitenkin, että toimijan pitää täyttää vaatimukset, jotka on asetettu Suomen rataverkolle.

– Kaluston ja operointitapojen täytyy olla asiamukaisessa kunnossa.

Silkkitie on Kiinalle suuren luokan poliittinen hanke

Kiinalle muinaisen silkkitie-kauppareitin elvyttäminen on suuren luokan poliittinen hanke. Kiinan arvioidaan pyrkivän lisäämään ja laajentamaan poliittista vaikutusvaltaansa hankkeen avulla.

Kiinan presidentti Xi Jinping kertoi toukokuussa suuressa silkkitiekokouksessa, että Kiina aikoo investoida satoja miljardeja euroja massiiviseen rautateiden, maanteiden, satamien ja teollisuusalueiden verkostoon Euraasiassa.

Kokouksessa oli läsnä suuri joukko maailman valtionpäämiehiä Venäjän presidentistä Vladimir Putinista lähtien.

Presidentti Sauli Niinistö kertoi huhtikuussa presidentti Xin vierailun yhteydessä, että Suomi pitää silkkitiealoitetta tervetulleena, sillä se tiivistää Aasian ja Euroopan välisiä yhteyksiä.

Alun perin Xi julkaisi ehdotuksensa uudesta silkkitiestä vuonna 2013. Hän liitti aloitteeseen myös merireitit Kiinasta Eurooppaan ja Afrikkaan. Pääreitti on kuitenkin Kiinasta Turkkiin. Pääreitti hajaantuu lukuisiin haaroihin. Hankkeen piirissä on yli 60 maata.

EU:ssa aloite on kuitenkin herättänyt myös huolta Kiinan vaikutusvallan kasvun vuoksi. Muun muassa Saksa kaipaa investointeihin lisää läpinäkyvyyttä.

Xi vakuutti silkkitiekokouksessa, ettei Kiinan tarkoituksena ole "salakavala" maailmanvalloitus vaan päinvastoin rauhan rakentaminen kaupan keinoin.

Alkuperäinen silkkitie oli joukko toisiinsa liittyneitä kauppareittejä, jotka kulkivat Kiinan Xi'anista Lähi-itään ja siitä eteenpäin aina Eurooppaan saakka. Xi'an oli Kiinan pääkaupunki vuodesta 206 ennen ajanlaskun alkua vuoteen 25 jälkeen ajanlaskun alun.

Suurimpaan kukoistukseensa silkkitie nousi Tang-dynastian aikana noin vuosina 600–700. Reittiä käytettiin aina 1400-luvulle saakka.

Nimensä reitti sai siitä, että sen kautta kuljetettiin kiinalaista silkkiä länteen. Kameli- ja hevoskaravaanit kuljettivat mukanaan myös monenlaista muuta tavaraa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.