Lauantai 24.6.2017Johannes, Juhani, Juha, Juho, Jukka, Janne, Jussi, Jani, JuhanaJuhannus

Työkaveri toisesta kulttuurista on tärkeä linkki hyvinvoinnille

Joka kuudes maahanmuuttaja ja joka kymmenes suomalainen kertoi läheisimmän työtoverin olevan kotoisin muusta kuin omasta kulttuurista, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta

Timo Jakonen
Ihmiset kokivat suhteet omaan kulttuuriin kuuluvien työtoverien kanssa myönteisemmiksi kuin muihin kulttuureihin kuuluvien kanssa.
Ihmiset kokivat suhteet omaan kulttuuriin kuuluvien työtoverien kanssa myönteisemmiksi kuin muihin kulttuureihin kuuluvien kanssa.

Saara Tunturi

Työkaveri toisesta kulttuurista on suomalaiselle tärkeä. Tuore väitöskirja kertoo, että suomalaiselle lähin työtoveri on suomalainen, mutta eniten työtyytyväisyyttä näyttää lisäävän työtoverisuhde toisesta kulttuurista tulevaan.

Väitöskirjassa tutkittiin valtaväestön ja maahanmuuttajien työtoverisuhteita. Vastaavaa tutkimustietoa on maailmassa vasta vähän, vaikka kulttuurisesti monimuotoiset työyhteisöt yleistyvät kovaa vauhtia – myös Suomessa.

Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Barbara Bergbomin tutkimukseen osallistui lähes 400 linja-auton kuljettajaa ja mekaanikkoa, jotka työskentelevät suomalaisessa kaupunkiliikenteen linja-autoyhtiössä.

Bergbom sanoo, että tutkimus nosti esiin kolme yllätystä. Ensinnäkin tutkijan yllätti se, miten paljon läheisiä työtoverisuhteita suomalaisilla ja maahanmuuttajilla on. Joka kuudes maahanmuuttajista ja joka kymmenes suomalaisista ilmoitti, että kaikkein läheisin työtoveri on toisesta kulttuurista. Bergbom arvioi, että pelkästään läheisiä työtovereita on näin ollen huomattavasti enemmän.

– Työpaikoilla luodaan sosiaalista hyvinvointia. Työpaikalla on hyvin merkittävä kulttuurillinen rooli, tutkija summaa tuloksia.

Toinen yllätys oli, että myös suomalaiselle työtoverisuhde maahanmuuttajaan on voimakkaimmin yhteydessä työtyytyväisyyteen.

– Osasin odottaa, että maahanmuuttajalle työtoverisuhde suomalaiseen on vahvasti työhyvinvointia lisäävää, mutta että tilanne on myös toisinpäin, Bergbom sanoo.

Väitöskirjassa ei tutkittu ilmiön syitä, mutta yksi todennäköisesti on se, että ennakkoluulot ylipäätään vähentyvät uusista kulttuureista oppiessa.

Koska hyvät suhteet työkavereihin lisäävät hyvinvointia, työpaikoilla tulisi edistää vuorovaikutusta. Yksi keino tähän on estää kuppikuntaistumista, Bergbom vinkkaa.

Kolmas yllätys liittyi työpaikkakiusaamiseen. Väitöskirja paljasti, että mitä kaukaisemmasta kulttuurista henkilö on saapunut, sitä suurempi todennäköisyys hänellä on joutua kiusatuksi. Kulttuurillinen etäisyys vaikutti myös suhdekokemukseen: mitä suurempi on etäisyys, sitä vähemmän syntyy myönteisiä suhteita valtaväestön kanssa.

Työpaikkakiusaamisen muodoista yleisin oli sosiaalinen eristäminen.

– Maahanmuuttajataustaisista vastaajista 22 prosenttia ilmoitti olevansa kiusattu, valtaväestöstä 8 prosenttia. Kulttuurisesti kauimpaa tulevien todennäköisyys tulla kiusatuksi oli peräti 800-kertainen valtaväestöön verrattuna.

Tutkimukseen osallistuneet olivat 32 maasta. Kauimpaa tulleet olivat kotoisin Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta, lähimmät Virosta.

Selvitys: Työpaikoilla monikulttuurisuuden hyödyntämisessä paljon kehittämisen varaa

Työpaikoilla ei hyödynnetä eri kulttuureista tulevien työntekijöiden vahvuuksia riittävästi, ilmenee tuoreesta selvityksestä. Yli puolet kyselyyn vastanneista työikäisistä ja työnantajista oli tätä mieltä. Työikäisistä ja työnantajista vain kolmannes arvioi, että työpaikoilla osataan hyödyntää eri kulttuureista tulleiden vahvuuksia.

Monikulttuurisen hyödyntämisen arvioitiin olevan parempi suurissa yrityksissä. Julkisella sektorilla ja pk-yrityksissä asiassa on selvityksen mukaan enemmän kehitettävää. Parhaimmaksi tilanteen arvioivat yksityisen palvelusektorin työntekijät ja huonoimmaksi teollisuuden työntekijät.

Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Barbara Bergbomin mukaan yksi este muista kulttuureista tulleiden vahvuuksien hyödyntämisessä voi olla työpaikkojen liiallinen homogeenisuus sekä rekrytoinnissa että työpaikan toimintatavoissa.

Selvityksen mukaan esimies on avainroolissa monikulttuurisuuden hyödyntämisessä. Monikulttuurisuuden hyödyntämistä voi selvityksen mukaan kehittää muun muassa perehdyttämällä maahanmuuttajataustaiset työtehtäviinsä kunnolla, toimimalla tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti ja keskustelemalla avoimesti.

– Keinoja on useita, ne pitäisi vain rohkeasti ottaa käyttöön, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Auli Airila sanoo tiedotteessa.

Airila painottaa, että monikulttuurisuuden hyödyntäminen edellyttää johdon, esimiesten ja työntekijöiden tiivistä yhteistyötä.

Selvityksen toteutti Aula Research ja sen teetätti Suomalaisen Työn Liitto, Työterveyslaitos, Työelämä 2020 -hanke ja Tekes.

Made by Finland -kysely tehtiin 28. maaliskuuta ja 5. toukokuuta välisenä aikana ja siihen vastasi 1056 työikäistä ja 711 työnantajaa yritysten ja julkisten organisaatioiden ylimmästä johdosta.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Hyödynnetään
Ilman muuta on hienoa, jos monikulttuurisuutta pyritään ja pystytään hyödyntämään, mutta taidan olla vähän yksinkertainen, kun en oikein ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Kaipaan konkreettisia esimerkkejä niin tässä jutussa kuin yleisemminkin.

Kielitaito nyt tietenkin on aina plussaa, mutta sehän koskee niin kantasuomalaisia kuin muitakin. Joten jos tarkoitetaan kielitaitoa, niin miksi ei sitten sanota niin? Muuten en tiedä, miten voidaan hyödyntää vaikkapa bussikuskien työssä puolalaisten puolalaisuutta tai somalien somalisuutta. Nuo keinot, millä pitäisi "hyödyntää" (perehdytys, keskustelu), ovat aivan tavallista hyvää johtamis- ja esimiestyötä. Ne voivat johtaa parempaan sopeutumiseen - niin kantasuomalaisten kuin muidenkin -, mutta mitä erityistä arvoa niillä saadaan esiin eri kultuureista tulevista? Tarkoitetaanko siis oikeastaan yksinkertaisesti sopeuttamista ja työntekijöiden osaamisen hyödyntämistä?

Luulen, että juuri tällaiset ympäripyöreät, vaikeasti avautuvat uudet termit kuin "monikulttuurisuuden hyödyntäminen" ärsyttävät niin monia. Jos niillä on sisältö, sanottakoon se suomeksi, jos ei, niin myönnettäköön se.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sopeutumista puolin ja toisin
Kantasuomalaisille tekisi hyvää lähteä jonnekin muualle vähäksi aikaa töihin, paikkaa jossa he itse ovat vieraita, muualta tulleita. Tämä voisi antaa vihjettä siitä miltä tuntuu olla ¨muukalainen¨, miltä tuntuu olla vähemmistönä ja miltä tuntuu yrittää sopeutua vallitseviin olosuhteisiin. Sanottakoon vielä että maahanmuuttajataustaiset linja-autonkuljettajat Turussa ovat niitä parhaimpia. Noin yleisesti ottaen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Sopeutumista puolin ja toisin
Niin, se vain vahvistaa käsitystä, että kaikki on itsestä kiinni, itse on paikkansa otettava ja hommansa tehtävä. Vai mitä ajat, ulkosuomalainen, takaa?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Sopeutumista puolin ja toisin
Ulkosuomalainen. Miksi pitäisi lähteä suomalaisen johonkin muuhun maahan töihin? Me asumme suomessa ja meillä on oma kulttuuri. Eiköhän se tänne tulijoiden pitäisi sopeutua meidän kulttuuriin, eikä pitää vain omasta kulttuurista kiinni. Voisi olla paljon helpompaa sitten olla tulematta tänne, jos se niin hankalaa on
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Sopeutumista puolin ja toisin
Miksi pitäisi lähteä suomalaisen johonkin muuhun maahan töihin? Me asumme suomessa ja meillä on oma kulttuuri. Eiköhän se tänne tulijoiden pitäisi sopeutua meidän kulttuuriin, eikä pitää vain omasta kulttuurista kiinni´ - Tästähän ei ole kyse! ei kukaan muuta väitä. Sitä vaan että olisi hyvä joskus joutua samaan asemaan kuin henkilö joka tulee muualta. Voisi vähän avata silmiä. Että kaikki ei ole kamalan helppoa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Persu-kuskit
Ylivoimaisesti parasta palvelua olen saanut eisuomalaisilta bussikuskeilta. Yksikin, ilmeisesti Somppu, olisi lähtenyt kuskaamaan minua ja vatsatautiin sairastunutta tytärtäni kotiin parin kilsan päähän. Kyseessä oli siis päätepysäkillä vuoroaan odotellut bussi. Tällaiseen luovuuteen ei suomalainen pelkuri kykene. Ja tämä siis ääriesimerkkinä. Yleensä ovat muutenkin olleet kaikkein sympaattisimpia ja ihan omaa luokkaansa verrattuna näihin elämässä katkeroituneisiin persu-kuskeihin, joiden päivän(elämän) ainoa kohokohta on se kun saa painaa oven asiakkaan nenän edestä kiinni.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Olen pannut merkille! Tutkimusten kommentointi herkkä asia!
Itse otin asiallisesti kantaa heti aamulla kun luin artikkelin. No, se ei ehkä ollut toimitukselle mieluinen mutta olisi saattanut herättää jatkokeskustelua. Käytän siivoa enkä kylvä herjasanoja. Tosin mainitsin Somalian, joten ehkä se oli liian kriittinen sana!

Kommentoin siis sitä, että on täysin luonnollista kun kysellään meillä Suomessa niin saadaan tietty tulos. Tottakai maahanmuuttajataustaisilla on enemmän muita kuin suomen kieltä puhuvia työkavereita. Kun suomalainen menee vaikka Filippiineille (tässä käytin sitä Somalia sanaa!) töihin eikä osaa kieltä, hänellä on joko ei yhtään tai sitten niitä jotka osaavat englantia, jos hän nimittäin itse osaa sitä.

Tämä olisi mielestäni tutkimuksissakin huomioitava. Kieli on hyvin määräävä tekijä, eikä kulttuuritausta! Olen itse globaalissa yrityksessä jonka virallinen yrityskieli on englanti (sijainti siis Suomessa). Noin 30 % työntekijöistä on eri Euroopan maista ja työskennelleet Suomessa 5-10 vuotta. Harva näistä osaa suomen kieltä (vain he joilla suomalainen puoliso) ja parhaat kaverit heillä on nimenomaan englantia puhuvien joukosta. Suomalaisiin kaveruus syntyy ainoastaan jos puhutaan keskenään englantia. Suomea kuitenkin kuulevat päivittäin, sillä "yrityskieli" tarkoittaa vain asiakas- ja kokouskieltä.

Tämä on selitys myös maahanmuuttajien hakeutumiseen muiden kuin suomenkielisten kaveriksi. Oman kielen lisäksi osataan jollain tasolla englantia ja näin kaveriryhmät tulee valittua kielen perusteella.

Pitäisikö siis suomalaisten sittenkin alkaa puhua englantia työpaikoilla, jotta tutkimuksen ongelmat parantaisivat? Vai olisikohan jotain toista vaihtoehtoa?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Sopeutumista puolin ja toisin
Eikö mukamas 400000 työttömän suomalaisen joukosta löydy bussikuskeja vai onko se rahasta kiinni.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
!
Ilman muuta selvä asia...!Ja taas ollaan tutkittu! Ja tulokset on mitä vastaajat ovat "kysymyksiin vastannet" ja tutkijat tulkinnet!Ja veronmaksaja maksaa! Mikä oli tutkimuksen tarkoitus! Se että jostain vihervasuritsta tehdään ns. alan auktoriteetti ja asiantuntija,maksetaan uskollisille ja pönkitetään punvihreää kuplla!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.