Perjantai 26.5.2017Vilhelmiina, Miina, Minna, Vilma, Mimmi

"Oikein käytettynä kustannustehokas menetelmä"

Kemikaalikäsittely voisi kohentaa muutamia kymmeniä Suomen järvistä.

Petra Piitulainen

Elina Korkee

Kemikaalikäsittely voi parantaa rehevöityneen ja sinileväisen pikkujärven tilaa. Kaikille järville se ei kuitenkaan sovi.

– Oikein käytettynä menetelmä on kustannustehokas. Yleensä käsittelylle on jokin selkeä tarve, esimerkiksi se että järvi on virkistyskäytössä, sanoo kehittämispäällikkö Tero Väisänen Sykestä eli Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnostustarvetta on Väisäsen mukaan noin 1 500:ssa Suomen järvistä. Niistä kemikaalikäsittely voi soveltua arviolta muutamille kymmenille. Ne ovat lähinnä järviä, joissa vesi viipyy pitkään eikä virtaa nopeasti muualle.

Järven kemialliseen kunnostamiseen käytetään esimerkiksi alumiini- tai rautapohjaista yhdistettä, joka sitoo fosforin järven pohjasedimentteihin. Samoja aineita käytetään jäteveden puhdistamoilla.

Ensimmäiset järvien kemikalioinnit tehtiin Suomessa jo muutamia vuosikymmeniä sitten. 2000-luvun alkupuolella kemikaliointia käytettiin harvoin, mutta aivan viime vuosina taas enemmän.

– Kemikalioinnilla ei kuitenkaan saavuteta pikaratkaisua, vaan se on uusittava joidenkin vuosien jälkeen, toteaa Väisänen.

Väisänen muistuttaa myös, että oikea kemikaalimäärä on arvioitava asiantuntevasti.

Yksi viime aikoina kemikaalikäsitellyistä on Pirkkalan Vähäjärvi, johon levitettiin alumiinikloridia viime marraskuussa. Vähäjärvi on Tampereen kupeessa sijaitsevan Pirkkalan suosituin uimaranta.

– Vesi on silmämääräisesti edelleen kirkkaampaa kuin normaalisti, kertoo Pirkkalan ympäristöpäällikkö Vesa Vanninen.

Hollolan ja Asikkalan rajamaastossa sijaitseva Matjärvi kemikaalikäsiteltiin vuonna 2013.

– Järvi oli todella kirkas jonkin aikaa, mutta sitä kesti vain noin vuoden, kertoo Lahden vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin.

Lahden keskussairaalan lähellä sijaitsevan Likolammen sedimenttikerros taas käsiteltiin kalsiumyhdisteillä vuonna 2002.

– Sen jälkeen lammessa ei ole sinileväkukintoja ollut, sanoo Malin.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.