Lauantai 18.11.2017Tenho, Jousia, Max

Kasvavat budjetit lupaavat lihavampia aikoja puolustusteollisuudelle

Onnistuminen yksittäisissä kaupoissa ratkaisee pienten suomalaisyritysten menestyksen.

Jussi Nukari
PIA:n hallituksen puheenjohtajan Olli Isotalon mukaan puolustusbudjettien kasvulla maailmalla on ehdottomasti positiivinen vaikutus suomalaiselle puolustusvälineteollisuudelle.
PIA:n hallituksen puheenjohtajan Olli Isotalon mukaan puolustusbudjettien kasvulla maailmalla on ehdottomasti positiivinen vaikutus suomalaiselle puolustusvälineteollisuudelle.

Olli Kuivaniemi

Kasvavat puolustusbudjetit maailmalla ja odotuksissa olevat mittavat lähivuosien hankinnat Suomessa lupaavat kasvua suomalaiselle puolustusvälineteollisuudelle.

Alan etujärjestön PIA:n hallituksen puheenjohtajan Olli Isotalon mukaan puolustusbudjettien kasvulla maailmalla on ehdottomasti positiivinen vaikutus suomalaiselle puolustusvälineteollisuudelle.

Hänen mukaansa vientikauppoja suurempi vaikutus on kuitenkin tulossa olevilla suurilla puolustusvoimien hankinnoilla, kuten hävittäjähankinnoilla.

Isotalon mukaan kyselyt ja aktiivisuus maailmalta ovat lisääntyneet. Hankintaprosessit alalla ovat kuitenkin pitkiä ja tämän takia kysynnän kasvu ei vielä näy kovin konkreettisesti alan liikevaihdossa ja tilauksissa. Hän ennakoi, että tilauksissa vauhdittumista alkaa näkyä pikku hiljaa.

–  Ensi vuonna voi alkaa jo näkyä merkkejä tilauspuolella, Isotalo sanoo.

Suurin pelaaja Suomen puolustustarviketeollisuudessa on selvästi Patria, joka haukkaa ison osan alan viennistä. Isotalon mukaan suomalaisen puolustustarviketeollisuuden liikevaihto on noin 700 miljoonaa euroa. Tähän sisältyy muun muassa Patrian panssariajoneuvojaNammon ampumatarvikkeita sekä Sakon kiväärejä.

–  Ohjelmistojen osuus on alalla kasvanut huomattavasti, Isotalo huomauttaa.

Isotalo arvioi, että puolustusvälineteollisuuden kasvu voi lähivuosina olla vauhdikasta. Vaikka puolustusbudjetit maailmalla kasvavat, niin Isotalon mukaan kysyntä ei ole "räjähtämässä käsiin". Hän muistuttaa, että Suomessa puolustusvälineteollisuus on kooltaan pientä ja yhtiöiden kannalta isompi vaikutus on usein onnistumisella yksittäisissä projekteissa.

–  Esimerkiksi Patrian kohdalla yhden vaunukaupan osuus voi olla kymmeniä tai periaatteessa jopa satoja miljoonia euroja, Patrian toimitusjohtaja Isotalo huomauttaa.

Puolustusministeriön erityisasiantuntijan Riikka Pitkäsen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana puolustustarvikeviennissä Suomesta on ollut lievästi nouseva trendi vientilupatilastojen perusteella. Viennissä on kuitenkin erittäin suuria vuosittaisia eroja.

Puolustustarvikkeiden vientiin tarvitaan aina valtioneuvoston tai puolustusministeriön lupa. Luvat saaneiden kauppojen toimitukset toteutuvat usein vasta seuraavina vuosina. Esimerkiksi 2015 vientilupia myönnettiin vajaalla 380 miljoonalla eurolla, mutta vientiä toteutui vain vajaalla 100 miljoonalla eurolla. Vuosittaista vaihtelua kuvaa, että 2015 vienti oli yli puolet vähäisempää kuin kahtena edellisenä vuonna.

–  Heti jos jollakin yrityksellä on iso yksittäinen kauppa, se näkyy viennin kohdistumisessa ja euromäärissä, Pitkänen sanoo.

Hänen mukaansa tilastot viime vuoden viennistä eivät ole vielä valmistuneet, mutta vientilupia haetaan yleensä noin 250–350 kappaletta vuosittain. Esimerkiksi viime vuonna lupahakemuksista hylättiin Pitkäsen mukaan 5–10 kappaletta.

–  Merkittävä osa vientiluvista on väliaikaisia vientilupia. Ne ovat esittely- tai testilupia, joissa tuote palaa Suomeen, Pitkänen sanoo.

Pakotteiden piirissä oleviin maihin puolustusvälineitä ei voi viedä, mutta muuten Pitkäsen mukaan ei ole olemassa mitään maalistaa maista, joihin puolustustarvikkeita ei saa viedä. Lupaharkinnassa käytetään EU-kriteeristöä.

–  Se on tapauskohtainen harkinta aina, Pitkänen sanoo.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Budjetti
Menot kuntoon valmiiksi jos työllisyys paranee.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ei se paja, vaan se seppä
Kaikista olenaisin asia armeijalle on osaava miehistö. Toivoisin todellakin, että kapiaiset panostaisivat enemmän varusmiesten kouluttamiseen, ja edelleen harjoituksiin.

Koulutushaaran oppimisen taso tulisi mitata paitsi heti kurssin jälkeen, myös koko harjoituskauden loputtua juuri ennen kotiuttamista.

Kritiikkinä huomautan, että aivan liian suuri osa koulutuksesta ja harjoittelusta on varusmieskouluttajien kapeilla harteilla. Aivan liian moni armeijan suorittanut kertoo suurimman osan ajasta menneen tuvassa loikoiluun ja pelien pelaamiseen.

Edelleen, tärkein kehittämisalue on reservin kertausharjoitukset. Paljon nykyistä suuremman joukon tulisi ylläpitää ja kehittää sotilaallisten taitojen osaamistaan.

Kaikki ei voi perustua vapaaehtoisuuteen. Myös motivaattoreita tarvitaan. Kannustavinta olisi, jos reservin aktiivisuus näkyisi vaikka eläkebonuksina.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.