Maanantai 29.5.2017Oiva, Oivi, Olivia, Oliver

"Peruskoulujen lakkautus uhka tasa-arvoiselle koulutuksen saatavuudelle"

Professori Jouni Välijärvi ei kuitenkaan demonisoi suuria kouluja.

Mikael Rydenfelt

Eeva Nikkilä-Kiipula

Peruskoulujen lakkautus ja siirtyminen yhä suurempiin oppilaitoksiin on selvä uhka tasa-arvoiselle koulutuksen saavutettavuudelle, sanoo Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja professori Jouni Välijärvi.

–  Tietysti väen vähentyessä tämä on tietyllä tavalla ymmärrettävää, mutta mielestäni talousnäkökulma on kuitenkin liikaa (esillä). Pitäisi enemmän miettiä sitä, miten erityisesti pienille koululaisille turvataan kohtuulliset koulunkäyntimahdollisuudet lähellä kotia ilman kohtuuttoman pitkiä aikoja esimerkiksi koulukyydeissä, Välijärvi sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna peruskouluja ja peruskouluasteen erityiskouluja lakkautettiin tai yhdistettiin toiseen oppilaitokseen 72. Peruskoulujen määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt lähes neljänneksellä. Samalla sadan oppilaan peruskoulujen määrä on vähentynyt yli 40 prosentilla, kun taas yli 500 oppilaan peruskoulujen määrä on kasvanut yli 50 prosentilla.

Välijärvi kuitenkin painottaa, ettei suuria kouluja pidä demonisoida. Hän ottaa esimerkiksi nykyajan asettamat vaatimukset oppimisympäristölle, muun muassa tekniselle varustelulle tai liikuntatiloille.

–  Kyllähän silloin suuressa koulussa on paljon taloudellisempaa ja realistisempaa niitä järjestää kuin että ne hajautettaisiin kovin pieniin yksiköihin.

Välijärvi toivookin, ettei keskustelussa juututtaisi enää joko–tai-keskusteluun. Sen sijaan pitäisi keskustella enemmän, miten isoissa kouluissa kehitettäisiin pedagogiikkaa, opettajien yhteistyötä ja oppimisympäristöjä.

Peruskoulujen koon kasvattaminen on pitemmän ajan trendi. Välijärven mukaan tämä on ollut nähtävissä koko 2000-luvun.

Tilanteen laukaisi hänen mukaansa 1990-luvun lama ja samoihin aikoihin osunut valtionapujärjestelmän muutos. Keskitetystä taloudesta siirryttiin oppilasperusteiseen taloudenpitoon, jossa kunnat saivat könttäsumman oppilasmäärän perusteella. Sitä ennen laissa oli säädelty hyvinkin tarkkaan, minkä kokoisia kouluja pidetään toiminnassa ja mihin saadaan valtioapu.

–  (Valtionapujärjestelmän) muutos siirsi päätöksenteon kuntatasolle, ja silloin talousnäkökulma tuli keskeiseksi. Laman aikana tämä on korostunut ja 2000-luvulla talousnäkökulman ohjaava voima on vakiintunut. Se on ymmärrettävää, mutta myös valitettavaa, koska lapsen etu jää helposti toissijaiseksi.

Ennen muutosta valtionapujen saamisen rajana oli 12 oppilasta eli jos koulussa oli tuon verran oppilaita, kunta sai täydet valtionavut.

– Silloin todella ajateltiin, että pieni on kaunista, mutta 1990-luvulla ja erityisesti 2000-luvulla se on oikeastaan kääntynyt toisinpäin. On alettu korostaa isoja yksikköjä, Välijärvi sanoo.

Toisen asteen tutkinto jää monelta nuorelta haaveeksi

Professori Jouni Välijärvi kantaa huolta nykyisen peruskoulun opetuksesta. Peruskoulun alkuperäinen idea yhtenäisen tiedollisen ja sivistyksellisen tiedon antamisesta oppilaille ei hänen mukaansa toteudu.

–  Variaatio heikoimpien ja parhaiden oppilaiden välillä on todella suuri. Lisäksi heikkojen osuus on kasvamassa ja ero heidän ja huipun välillä on kasvanut, Välijärvi huomauttaa.

Hän muistuttaa, että 20 prosenttia ikäluokasta jää vaille toisen asteen tutkintoa. Trendi ei ole juuri muuttunut kahdessa vuosikymmenessä.

–  Suurin osa siirtyy toisen asteen koulutukseen, mutta keskeyttäminen on valitettavan yleistä erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Tämä kertoo siitä, että peruskoulun antamat taidot eivätkä opiskelijan itseluottamus ja itsetunto ole riittävän vahvoja.

Välijärvi kehottaakin pohtimaan, pitäisikö toiselle asteelle siirtyminen olla nykyistä enemmän sidoksissa siihen, onko oppilas saavuttanut peruskoulussa riittävän peruspohjan. Niille nuorille, joiden kohdalla tämä ei ole toteutunut, pitäisi tarjota mahdollisuuksia lisäaikaan ja lisäoppimiseen.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

tasa-arvo
olkaa aivan huoletta valtio kyllä varmistaa koulujen riittävyyden,pakolaisille.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.