Keskiviikko 26.7.2017Martta

Vanhustenhoidon robotiikka arkipäiväistyy 10 vuodessa

Korkea hinta voi johtaa eriarvoistumiseen.

Joel Maisalmi
Palvelurobotti Pepper ja älyrollaattori ovat esimerkkejä vanhustenhoitoon ja ikäihmisten arkeen suunnitellusta uudesta teknologiasta. Edessä älyrollaattorin kanssa työskennellyt VTT:n erikoistutkija Olli Kuusisto.
Palvelurobotti Pepper ja älyrollaattori ovat esimerkkejä vanhustenhoitoon ja ikäihmisten arkeen suunnitellusta uudesta teknologiasta. Edessä älyrollaattorin kanssa työskennellyt VTT:n erikoistutkija Olli Kuusisto.

Päivi Lakka

En näe robottien korvaavan vanhustenhoidossa ihmisiä ja sosiaalisia suhteita, sanoo Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtava tutkija, dosentti Jaana Leikas. Aiheesta on hänen mukaansa kuitenkin tärkeä keskustella, ja keskustellaankin.

– Kone tekee sen, mihin se on opetettu. Sillä ei ole samanlaista tilannetajua kuin ihmisellä, Leikas sanoo.

Väestön ikääntyessä vanhustenhoitoon tarvitaan yhä enemmän avustavia innovaatioita. Kotona asuvien ikäihmisten määrän lisääntyessä vanhusten arkea helpottavan robotiikan kysyntä tulee myös kasvamaan.

Tällä hetkellä robotit auttavat Suomessa jo raskaissa fyysisissä hoitotyön tehtävissä etenkin naisvaltaisilla aloilla. Ne on otettu hyvin vastaan, sillä robotiikka vapauttaa Leikaan mukaan hoitajien työaikaa oleelliseen, eli potilaiden kohtaamiseen.

Leikas uskoo, että potilaiden nostamisessa avustavat tukirangat tulevat yleistymään huomattavasti jo lähitulevaisuudessa.


Suurempi kysymys on Leikaan mukaan se, onko kaikilla vanhuksilla tulevaisuudessa tasa-arvoinen mahdollisuus elämää helpottavaan teknologiaan.

VTT:llä on hänen mukaansa pitkään pohdittu, miten digitaalista kuilua saataisiin tulevaisuudessa hallittua.

– Varmaa on, etteivät vanhukset tule aivan heti pääsemään tässä samalle viivalle. Se voi hyvinkin johtaa eriarvoistumiseen, Leikas sanoo.

Suomessa kehitellyn liikuteltavan Double-etäyhteysrobotin, tuttavallisemmin Tuuli-robotin avulla ikäihmiset voivat keskustella omaistensa kanssa etäältä ohjattavan ruudun kautta.

VTT:n erikoistutkija Antti Tammelan mukaan Tuulia vielä vähän pelätään, sillä se muistuttaa lähinnä kahdella pyörällä itsekseen liikkuvaa televisiota.

Hoitajat olivat kokeilun jälkeen Tammelan mukaan sitä mieltä, että Tuulin kaltaiset etäyhteysrobotit tulevat yleistymään nopeastikin.

Este laitteiden yleistymiselle on kuitenkin vielä hinta, sillä Tuulista saa tällä hetkellä maksaa 2500 euroa.

– Toisaalta kyse on siitä, kuinka kovan hinnan kukin laskee yksinäisyydelle, Tammela sanoo.

Puhuvalla ja reagoivalla sosiaalisella Pepper-palvelurobotilla taas on silmät, suu ja kymmenkertainen hinta Tuuliin verrattuna.

Pepper rullaa eteenpäin renkailla, puhuu, kuuntelee ja ottaa kontaktin ihmiseen.

– Jalat todettiin epäkäytännöllisiksi jo kauan sitten, Tammela sanoo.

Pepper vaikuttaa varsin sympaattiselta ja sen voisi tulevaisuudessa ohjelmoida esimerkiksi käyttämään kodinkoneita ja sulkemaan valoja.


Japanissa ovat viime aikoina yleistyneet etenkin muistisairaiden hoidossa käytettävät leluja muistuttavat terapiarobotit.

VTT:n erikoistutkija Marketta Niemelän mukaan Suomessa vastaavia Paro-terapiarobotteja on jo käytössä kymmenissä hoitokodeissa.

Hylkeen näköisten ja pehmeiden terapiarobottien on tutkimuksissa todettu muun muassa syventävän vuorovaikutusta hoitajan ja potilaan välillä.

Toinen Suomessa yleistynyt robotiikan esiaste ovat lääkejakeluautomaatit, jotka ovat jo käytössä useissa kunnissa. Automaatti ilmoittaa vanhukselle, kun on aika syödä lääkkeet.

Jos potilas ei jostain syystä ota lääkeannosta, lähettää automaatti hälytyksen vanhuksen omaiselle tai kotihoitajalle.

Kun tavalliseen rollaattoriin taas lisätään antureita, voi niiden avulla mitata vanhuksen päivärytmiä ja laskea päivittäinen askelmäärä.

Pienellä kehittelyllä rollaattori pystyisi myös mittaamaan käyttäjän puristusvoimaa, varoittaa tielle tulevista kuopista ja kontrolloida apumoottorin avulla menopelin vauhtia ylä- ja alamäissä.

Palvelurobottien lisäksi ikäihmisten hoitoon on vähitellen tulossa myös niin kutsuttua passiivista teknologiaa. Esimerkkejä tästä ovat lieteen ja hanoihin asennettavat turvavahdit, kaatumishälyttimet ja unta seuraavat patjat.

Jonkin verran Suomessa on jo käytössä esimerkiksi kotiin asennettavia liiketunnistimia. Niiden avulla ikäihmisten elämästä saadaan irti tärkeää tietoa.

Poikkeavuudet normaaleissa rutiineissa voivat kertoa toimintakyvyn heikkenemisestä. Öinen rappukäytävään kurkkiminen voi Niemelän mukaan kertoa esimerkiksi alkavasta muistisairaudesta.

Niemelän mukaan robotiikka kehittyy Suomessa hitaasti, mutta vakaasti. Kymmenen vuoden kuluttua se on hänen mukaansa jo melko arkipäiväistä vanhustenhoidossa ja ikäihmisten arjessa.

– Robotit eivät vain vielä ole niin hyviä, halpoja ja hyödyllisiä, että ihmiset ottaisivat niitä sankoin joukoin käyttöön. Tekniikassa on vielä paljon tekemistä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.