Tiistai 23.1.2018Eine, Eini, Enni

Asuinkerrostalojen aurinkovoimalat ovat vielä harvinaisia

Aurinkovoimaloista olisi saatava taloudellisesti kannattavia

Roni Rekomaa
Ilmastokadun aurinkosähköselvityksen tekijä, tietokirjailija, energia-asiantuntija Janne Käpylehto esittelee kantakaupungin ensimmäistä asuinkerrostalon aurinkovoimalaa Iso Roobertinkadun Helsingissä.
Ilmastokadun aurinkosähköselvityksen tekijä, tietokirjailija, energia-asiantuntija Janne Käpylehto esittelee kantakaupungin ensimmäistä asuinkerrostalon aurinkovoimalaa Iso Roobertinkadun Helsingissä.

VIIVI SALMINEN

Helsingin kantakaupungissa Fredrikinkadulla 32 paneelia pumppaa asuinkerrostaloon aurinkoenergiaa noin 6  000 kilowattituntia vuodessa. Aurinkovoimalat asuinkerrostaloissa ovat Suomessa harvinaisuus, sillä arvioiden mukaan alle kymmenessä asuinkerrostalossa on aurinkovoimala.

–  Seuraavan kahden vuoden aikana niitä voi kuitenkin olla jo 500–1000 asuinkerrostalossa, arvioi aurinkopaneelijärjestelmiin erikoistuneen

Solarvoima

-yrityksen toimitusjohtaja Lauri Hietala.

Kiinnostusta kuitenkin on. Kiinteistöliiton keväällä tekemän selvityksen mukaan lähes 45 prosentissa taloyhtiöistä on keskusteltu aurinkosähköjärjestelmän hankkimisesta. Yksi suurimmista syistä järjestelmien harvinaisuuteen on, että niistä on vaikea saada taloyhtiölle kannattavia. Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan professori Jarmo Partanen sanoo, että aurinkoenergiasta voi saada kannattavaa, kun järjestelmä mitoitetaan oikein.

–  Käytännössä se tarkoittaa sitä, että suurin osa tuotannosta voidaan hyödyntää itse. Silloin säästää verkkomaksuissa, energiamaksuissa ja veroissa, Partanen sanoo.

Nostaa kiinteistön arvoa

Fredrikinkadun taloyhtiössä kiinteistö käyttää tuotannostaan 90 prosenttia itse ja 10 prosenttia myydään energiayhtiöille. Taloyhtiön aurinkosähköselvityksen tehnyt energia-asiantuntija Janne Käpylehto sanoo, että se on yhtiölle taloudellisesti kannattavin järjestelmä.

Käpylehdon mukaan taloudellista hyötyä tulee myös kiinteistön arvonnoususta. Fredrikinkadulla paneelit maksoivat arvonlisäverojen jälkeen yhteensä 15 000 euroa.

– Suomesta tätä ei ole tutkittu, mutta maailmalta on tullut sellainen viesti, että aurinkosähköjärjestelmän hankinta nostaa kiinteistön arvoa enemmän kuin investoinnin arvo on, hän sanoo.

Vaikka aurinkosähköjärjestelmät asuinkerrostaloissa ovat verrattain harvinaisia, Käpylehdon mukaan potentiaalia määrän kasvattamiseen olisi. Siihen ei hänen mukaansa tarvitsisi isoja tukijärjestelmiä, vaan yksinkertaiset keinot riittäisivät.

Ensinnäkin hänen mukaansa kotitalousvähennystä ja energia-avustusta pitäisi muuttaa siten, että myös osakeyhtiöt voisivat hyödyntää niitä.

–  Omakotitalo voi saada kotitalousvähennystä. Yritykset ja maatilat voivat saada energia-avustusta, mutta asunto-osakeyhtiö ei voi saada mitään, Käpylehto valottaa.

Toisena yksinkertaisena keinona hän näkee jonkinlaisen netotusjärjestelmän käyttöönoton. Netotusjärjestelmä tarkoittaa sitä, että taloyhtiö maksaisi ostoenergiasta tietyn ajanjakson sisällä, eikä kulutuksen ja tuotannon täytyisi jatkuvasti kohdata. Ajanjakso voisi olla esimerkiksi vuorokausi, vuosi tai kuukausi.

Kun netotus ei ole käytössä, sähköntuotannon ollessa suurempaa kuin kulutuksen, sähköenergia menisi reaaliaikaisesti myyntiin huonoon hintaan ja laskisi järjestelmän kannattavuutta.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Ei kannata
Verottaja hyökkää aina, kun jokin mahdollisuus ilmenee. Meillä olisi esim autoilussa ja aurinkoenergian hyödyntämisessä jo koittanut uusi aika. ellei verotus olisi torpannut uudistuksia. Mm. Norjassa on otettu vuosikymmenen etumatka meistä, koska siellä on lupa ajatella ympäristöä. Meillä jankutetaan merimetsojen munista.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.