Keskiviikko 28.6.2017Leo

Kotiutuvien rauhanturvaajien
jälkihoito jäänyt olemattomaksi

TS/Puolustusvoimat<br />Suomalaiset rauhanturvaajat ovat osallistuneet mm. Libanonissa miinanraivaustyöhön.
TS/Puolustusvoimat
Suomalaiset rauhanturvaajat ovat osallistuneet mm. Libanonissa miinanraivaustyöhön.

TUOMAS MURAJA

Huolimatta siitä, että Kosovossa on järjestystä ylläpitäviä viranomaisia ehkä tiheämmässä kuin missään muualla Euroopassa, hiljattain itsenäistynyt maa ei ole rauhoittunut. Albaanien ja serbien väliset etniset jännitteet ovat yhä voimissaan.

Tilanteet alueella saattavat kehittyä väkivaltaisiksi hyvinkin nopeasti. Levottomuuksiin voidaan toki aina varautua, mutta välikohtaukset sattuvat järjestään kuitenkin varsin yllättäen.

Tällainen odottava asetelma on rauhanturvaajille piinaavaa ja aiheuttaa ainakin tiedostamatonta stressiä.

Kriisinhallinnan luonne on myös muutaman vuoden sisällä muuttunut. Nato-johtoisissa operaatioissa tilanteisiin reagoidaan, eikä tapahtumia vain tarkkailla ulkopuolelta, kuten perinteisissä YK-missioissa.

Vaikka Rovaniemen tragedian aiheuttaja olikin palvellut Kfor-operaatiossa, kannattaa muistaa, että Kosovon-missio itsessään ei tee kenestäkään murhaajaa. Veritekoihin laukaisevia syitä on hyvin monia, kuten vuoden sisällä Suomessa tapahtuneet järkyttävät ammuskelut ovat osoittaneet.

Mutta Kosovosta hiljattain kotiutuneen tappajan motiiveja arvaillessa esiin nousevat rauhanturvaajien hyssytellyt psyykkiset ongelmat ja kotiutuville annettava olematon jälkihoito, josta ainakin kotona odottaneet puolisot joutuvat kärsimään. Myös netin keskustelupalstoilla omaiset huomauttavat taajaan, kuinka palvelus ulkomailla saattaa muuttaa dramaattisestikin kriisialueelta palaavaa sotilasta.

Kriisinhallintaoperaatioiden aikana järkyttävien tapausten jälkeen rauhanturvaajille toki tarjotaan apua ja mahdollisuutta keskusteluihin, mutta mission päätyttyä jälkihoitoa ei juuri ole saatavilla.

Kotiuduttuani Kosovosta vuonna 2001 ja Afganistanista viime keväänä, minulle ei järjestetty minkäänlaista sopeutumisvalmennusta, vaikka Kosovossa jouduin tarkkuuskiväärin tulituksen kohteeksi ja Afganistanissa olin mukana tunteja kestäneessä tulitaistelussa.

Lääkäri kysyi muutaman minuutin kestäneessä lopputarkastuksessa, tunnenko olevani terve. Puolustusvoimat saa näin papereihin nimen alle ja voi siten vapautua kätevästi vastuusta. Pölyn ja homeen aiheuttamien hengitystietulehdusten takia vastasin tietysti, etten kokenut itseäni terveeksi, mutta kuinka moni kykenee toimialueella niin kattavaan introspektioon, että pystyy objektiivisesti analysoimaan psyykkistä tilaansa muutamassa minuutissa?

Kävely-, juoksu- ja lihaskuntotestejä kyllä tehdään niin ennen operaatiota, sen aikana kuin sen päättyessäkin, mutta henkistä kestävyyttä ei mitata mitenkään.

Hyvin tiedetään, kuinka vaikeaa suomalaista on saada pakolla osallistumaan epäluontevilta tuntuviin debriefing-keskusteluihin ja myöntämään jälkihoidon tarpeen, mutta mallia pitäisi silti ottaa tässä tapauksessa Ruotsilta ja Norjalta, jotka järjestävät kotiutumisen aikana edes jonkinlaisen yhteisen jälkikeskustelun. Operaation jälkeen naapurimaiden lääkärit keskittyvät arvioimaan fyysisten seikkojen lisäksi myös rauhanturvaajan henkistä terveydentilaa.

Kirjoittaja on Turun Sanomien Brysselin-kirjeenvaihtaja, joka on toiminut tiedotusupseerina kriisinhallintaoperaatioissa Kosovossa ja Afganistanissa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.