Kotimaa

EU-direktiivi kieltää kotimaisen keksinnön käytön

Biologinen torjunta-aine estäisi etanoiden ja kotiloiden tihutyöt

Kotimaa | Turun Sanomat 23.4.2008 02:31 |
Harri Kavén

Valtioneuvostossa mietitään, miten Suomessa kehitetty biologinen kasvinsuojelukeksintö voitaisiin ottaa käyttöön. Koivutisleellä olisi tutkimusten mukaan mahdollista tehokkaasti torjua puutarhoissa ja viljelmillä tuhojaan tekevät espanjansiruetanat sekä lehtokotilot.

Käytön esteenä on EU:n direktiivi, jonka mukaan markkinoille tuotavat torjunta-aineet on ensin hyväksyttävä ja rekisteröitävä. Menettely on erittäin kallis ja vie useita vuosia.

Koivutisleen kuten muidenkin luonnontuotteiden ongelmana on, että niiden kemiallisen koostumuksen täsmällinen määrittäminen on perin vaikeaa, mutta edellytys EU:n rekisteriin pääsemiselle. Niinpä direktiivi käytännössä estää biologisten torjunta-aineiden tulon markkinoille.

Tisle sallittu ihonhoitoon

Koivutislettä syntyy grillihiilien valmistuksen yhteydessä. Tisleestä valmistettua tuotetta myydään Suomessa muun muassa luontaistuotteena vaikeiden iho-ongelmien hoitoon. Tisleen ainesosien käyttö onkin kielletty ainoastaan eliöiden torjunta-aineena.

- Kysymys on nyt siitä, kummalle halutaan antaa enemmän painoa. EU:n lainsäädännön virtaviivaisuudelle vai luonnontuotteen hyötykäytölle, sanoo valtioneuvoston kansliassa työskentelevä EU-erityisasiantuntija Jyri Ollila.

Hänen on määrä koordinoida selvitystä, miten kotimaista keksintöä voitaisiin hyödyntää.

- Työ on aivan alkuvaiheessa. Tarkoitus on asiantuntijoiden kanssa ryhtyä pohtimaan ratkaisua, sillä ongelma on todellinen, Ollila sanoo.

Hän vertaa tilannetta siihen kun EU uhkasi kieltää tervan käytön.

- Silloin nokkelasti keksittiin, ettei tervaa enää kutsuta puunsuoja-aineeksi vaan pinnoitteeksi. Näin ohitettiin lainsäädännön määräykset, Ollila kertoo.

Luonnontuotteella olisi markkinoita

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (Mtt) tutki kenttäkokeissa Lahdessa ja Jokioisissa Charcoal Finland Oy:n tuottaman koivutisleen vaikutuksia biologisessa kasvinsuojelussa.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että tisle pysäytti sekä espanjansiruetanan että lehtokotilon aikeet käydä kasvisten kimppuun.

Tisleen aromit karkottivat nilviäiset tiehensä.

- Molemmat tulokset osoittivat selvästi, että tislettä käyttämällä voidaan turvata kasvien viljely lehtokotilon ja espanjansiruetanan levinneisyysalueilla, vaikka nilviäisten määrät olisivat poikkeuksellisen suuria, erikoistutkija Kari Tiilikkala kertoo.

Hänen mukaansa Mtt haki koivutislettä käyttävälle torjuntamenetelmälle patenttia, mutta hakemus peruutettiin, kun kävi ilmi, että EU:n hyväksynnän hankinta olisi ollut liian hankala prosessi.

- Keksinnölle olisi käyttöä ja kysyntää, sillä etanat ja kotilot ovat huomattava riesa muuallakin kuin Suomessa. Näyttää siltä, että EU turvaa kemiallisten myrkkyjen käytön estämällä uusien luonnontuotteiden tulon markkinoille. Samaan aikaan EU:ssa kuitenkin on pyrkimys siirtyä synteettisistä kemikaaleista biologisiin, Tiilikkala ihmettelee.

Charcoal Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja Erkki Pyy kertoo, että yhtiöllä olisi mahdollisuus tuottaa koivutislettä suuriakin määriä. Tätä nykyä puukemian alan yrityksen koneet Alavieskassa ovat kuitenkin pääosin tyhjäkäynnillä.

Yritys valmistaa koivutisleestä erotetusta ainesosasta muun muassa ihonhoitotuotteita, mutta niihin kuluu tislettä kovin vähän verrattuna siihen, että tislettä ryhdyttäisiin myymään torjunta-aineena.

Pyyn mukaan tisleellä voisi karkottaa jopa hirviä koivutaimikoista, jos se olisi lain mukaan sallittua.

Koivutislettä koskeva tutkimus netissä hakusanalla tappajaetana: www.mtt.fi/hankkeet

TSTV - uusimmat