Kotimaa

Vanhempien ikääntyminen tuo lisää kehitysvammaisia asumispalveluiden piiriin

Asuntola Villa Saran pieni koko takaa hevin meiningin

Kotimaa | Turun Sanomat 3.2.2007 01:31 |
JUTTA HÖGMANDER

Hevi raikaa Liedon Pyhällön kylässä. Hämähäkki-miehen asusteeseen sonnustautunut Timppa tanssii bändin tahdissa kappaleen toisensa jälkeen, ja Topi soittaa vieressä pientä muovista kitaraansa sellaisella antaumuksella, että sormia pitää paikata jo laastarein.

Kahden kehitysvammaisten asuntolan, Villa Saran ja Villa Luohtin, väki on kokoontunut viettämään naamiaisia, ja ilo on ylimmillään.

Liedon Villa Sara ja Paimiossa sijaitseva Luohti ovat Varsinais-Suomen pienimpiä yksityisiä kehitysvammaisten asuntoloita. Molemmissa on asukkaille kahdeksan vakituista paikkaa ja yksi intervallipaikka.

Toiminnasta vastaa eri yhtiökumppanien kanssa Marja-Liisa Passi. Tontin perukoilla kasvavasta saraheinästä nimensä saanut Villa Sara perustettiin keväällä 2001, kun 30 vuotta erityishuoltopiirin palveluksessa ollut Passi päätti kokeilla jotakin uutta.

- Ensimmäinen asukas tuli kesäkuussa, seuraava syyskuussa. Sitten tulikin vuodessa täyttä, Passi muistelee.

Myös viime keväänä aloittanut Villa Luohti täyttyi hetkessä.

- Tulijoita olisi lisää, jos vain olisi paikkoja, kertoo Passin Paimion yhtiökumppani Jouko Olander.

Asukkaista 90 prosenttia on Turusta, loput lähiympäristöstä.

Pieneen helpompi sopeutua

Saran ja Luohtin asukkaista miltei kaikki ovat muuttaneet asuntolaan suoraan kotoa vanhempien helmoista. Välittömyyteen ja kodinomaisuuteen ihastuvat Passin mukaan niin kehitysvammaiset kuin heidän läheisensäkin.

- Kotoa tulevan on helpompi sopeutua tällaiseen pieneen yhteisöön. Täällä on sosiaalista kanssakäymistä, eikä tarvitse kokea olevansa yksin tai eristyksissä, Passi toteaa.

- Pienryhmäkodissa ei paljon enempää paikkoja voisi ollakaan, silloin katoaa yksilöllisyys, pohtii Olander.

Jokaisella on oma huone, jonka saa sisustaa mielensä mukaan. Puuhaa riittää aina työtoiminnasta teatteri- ja maalauskerhoon asti. Syntymäpäivinä lauletaan karaokea aamusta iltaan, ja viime joulujuhlissa porukkaa viihdytti oma räppiryhmä. Villa Saran kalustoon kuuluu myös alusta asti mukana kulkenut lapinporokoira Rahka.

- Tällainen yksityinen paikka on siitä hyvä, että täällä saa tehdä kaikenlaista erilaista, välillä vähän hulluakin, naurahtaa Luohtissa luovaa toimintaa vetävä Tupu Taivainen.

- Meiltä puuttuu täältä jähmeä byrokratia, jota on isommissa paikoissa, sanoo Villa Saran osaksi omistava Maarit Laitila.

Asumisvalmennukselle kysyntää

Suomessa arvioidaan olevan noin 30 000 kehitysvammaista henkilöä, joista 40 prosenttia asuu vanhempiensa kanssa.

- Tulevaisuuden haasteet ovat siinä, että kun vanhemmat alkavat ikääntyä, tulevat myös heidän kanssaan asuvat kehitysvammaiset tiiviimmin palveluiden piiriin, pohtii Länsi-Suomen lääninhallituksen lääninsosiaalitarkastaja Pirkko Pakkala.

Pakkalan mukaan tarvetta olisi erityisesti asumisvalmennuspaikoille, jotka auttavat irtautumaan kotoa.

Kehitysvammaisten asumispalveluja on pyritty tietoisesti kehittämään, jotta laitoshoidon suhteellista osuutta saataisiin laskettua. Vielä 1970-luvun lopulla laitoshoidossa oli Suomessa jopa 10 000 kehitysvammaista, tällä hetkellä enää 2 500.

Tuki- ja palveluasumisen piirissä on noin 8 500 kehitysvammaista henkilöä.

Varsinais-Suomessa kehitysvammaisille tarjotaan asumispalveluita 23 yksityisessä yksikössä, joiden paikkaluku nousee yhteensä 250:een. Kunnallisella puolella asumispalveluyksiköitä on 38, paikkoja arviolta saman verran kuin yksityisissä.

Pakkala muistuttaa, että asumismuoto valitaan kunkin henkilön tilanteen ja tarpeiden mukaan.

- Palvelujärjestelmämme alkaa olla niin monipuolinen, että yksilöllisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan, kiittelee Pakkala.

TSTV - uusimmat