Lauantai 24.6.2017Johannes, Juhani, Juha, Juho, Jukka, Janne, Jussi, Jani, JuhanaJuhannus

Irtolaiselämää viettänyt Amanda kuoli Seilin mielisairaalassa

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Jutta Ahlbeck-Rehn siirtyy pian Åbo Akademin naistutkimuksen laitokselta Turun yliopistoon EU-tutkimusta tekemään.
TS/Ari-Matti Ruuska
Jutta Ahlbeck-Rehn siirtyy pian Åbo Akademin naistutkimuksen laitokselta Turun yliopistoon EU-tutkimusta tekemään.

ANNA KUUSELA

Irtolaiselämää viettänyt turkulainen Amanda joutui Seilin mielisairaalaan 26-vuotiaana, vuonna 1891. Amandan hauta on yhä saarella, jonne lähetettiin vuosina 1889-1944 parisataa parantumattomasti mielisairaana pidettyä naista.

Amanda ja monet muut Seiliin joutuneet naiset heräävät eloon turkulaisen sosiologin Jutta Ahlbeck-Rehnin väitöskirjan sivuilla. Naisia lähetettiin Nauvoon kuuluvalle Seilin saarelle eri puolilta Suomea, lähinnä muista laitoksista tai vankilasta.

Vankilasta Seiliin lähetetyn Amandan kohtalo kuvaa, kuinka mielisairaus kytkettiin moraalittomuuteen ja poikkeavaan elämäntapaan.

- Amanda oli näpistellyt, syyllistynyt irtolaisuuteen, juopotellut ja ollut prostituoitu. Hän oli matkustanut Pariisiin ja Hampuriin sekä ollut kuumailmapallolla matkustaneen miehen rakastaja, Ahlbeck-Rehn kertoo.

Amandasta on säilynyt poikkeuksellisen monta sivua lääkärilausuntoja. Niissä naiseus ja ruumiin toiminnot kytkettiin mielisairauteen. Amandan kuukautiskiertoa tarkkailtiin, ja sen katsottiin liittyvän hänen harhoihinsa ja kohtauksiinsa. Hänen diagnoosinsa oli "insania epileptica menstrualis" eli epileptinen kuukautishulluus.

Ahlbeck-Rehn on tutkinut Seiliin suljettujen naisten kohtaloita usean vuoden ajan. Väitöskirjassaan hän osoittaa, että hulluus oli sosiaalinen ilmiö, ei vain lääketieteellinen tosiasia. Sairaaksi luokitteluun liittyivät köyhyys, sukupuoli, yhteiskuntaluokka, moraali ja kurinpito sekä rotuoppi.

Hysteria liitetään yhä naiseuteen

Erityisesti köyhiä, naimattomia naisia lähetettiin Seilin mielisairaalaan. Kunnilla ei aina ollut varaa hoitaa heitä köyhäintalossa.

Seilin potilaskertomuksissa naimattomia naisia kuvattiin usein passiivisiksi ja eroottisiksi. Naimisissa olevia potilaita ei seksualisoitu, vaan heidän todettiin olevan väkivaltaisia. Tutkijan mukaan naimattoman naisen mielisairaus oli tavallaan helpompi perustella.

- Naimisissa olevan naisen kohdalla tarvittiin vahvempia selityksiä.

Ahlbeck-Rehn toteaa, että naisille annettiin mielisairaan leima helpommin kuin miehille. Vanhat asenteet näkyvät tutkijan mielestä yhä nykyajassa.

- Naisten fyysisiä oireita ei oteta vakavasti, vaan luullaan että naiset kuvittelevat. Hysterian leima on edelleen kytketty naisellisuuteen. Toisaalta synnytyspelosta on diagnosoitu sairaus.

Rotuhygienia näkyi Seilissä

1930-luvulla Seilin mielisairaalaan lähetettiin alaluokkaan kuuluvia rikollisia. Rotuhygieniaopin mukaan alaluokan uskottiin olevan biologisesti taipuvaisia sairauksiin, hulluuteen ja juopotteluun.

- Ei ollut kyse siitä, mitä tehtiin, vaan kuka teki, Ahlbeck-Rehn sanoo.

Seiliin lähetetyistä rikoksiin syyllistyneistä naisista haettiin ruumiillisen rappeutumisen merkkejä. Ahlbeckin mukaan siinä kuvastui sivistyneistön pelko alaluokkaa kohtaan. Alaluokkaisia naisia jopa sterilisoitiin.

Amanda itse vakuutti, ettei ole hullu. Ahlbeck-Rehnin aineiston lähes 200 potilaasta 52:lla ei ollut tarkkaa psykiatrista diagnoosia.

Amandan tavoin juuri kukaan ei päässyt Seilistä ja laitoselämästä, mutta potilaita saatettiin siirtää muualle sairaalaan tai köyhäintaloon. Eräs nainen pääsi kotiin omaisten luo vasta, kun hänet oli steriloitu.

PM Jutta Ahlbeck-Rehnin väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin taloudellis-valtiotieteellisessä tiedekunnassa tänään klo 12, osoitteessa aud. Salin, Axelia, Piispankatu 8, Turku. Väitöskirjan otsikkona on Diagnostisering och disciplinering. Medicinsk diskurs och kvinnligt vansinne på Själö hospital 1889- 1944. (Diagnostiikka ja kurinpito. Lääketieteellinen diskurssi ja naishulluus Seilin sairaalassa 1889- 1944.)

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.