Sunnuntai 19.11.2017Elisabet, Liisa, Eliisa, Elisa, Liisi, Elise

Jo puolen vuoden työttömyysjakso heikentää työllistymistä olennaisesti

TS/<br />Johtava työvoimaneuvoja Ansa Haataja ja toimistonjohtaja Veli-Matti Vesterinen kannustavat pitkäaikaistyöttömiä pitämään kiinni harrastuksistaan ja ystävistä. Ne ovat joskus väyliä myös onnistuneessa työnhaussa.
TS/
Johtava työvoimaneuvoja Ansa Haataja ja toimistonjohtaja Veli-Matti Vesterinen kannustavat pitkäaikaistyöttömiä pitämään kiinni harrastuksistaan ja ystävistä. Ne ovat joskus väyliä myös onnistuneessa työnhaussa.

HEIKKI KAUHANEN

Jo puolen vuoden työttömyysjakso vaikuttaa radikaalisti työnhakijan mahdollisuuksiin työllistyä uudelleen. Ongelma kärjistyy, jos hakijan omatoimisuudessa, ihmissuhteissa tai itsetunnossa tapahtuu oleellinen muutos huonompaan.

- Pitkittynyt työttömyys johtuu harvoin jostain yksittäisestä syystä. Syyt ovat nykyisin hyvin moninaisia, johtava työvoimaneuvoja Ansa Haataja Turun työvoimatoimistosta korostaa.

Lähes 60 prosenttia turkulaisista työnhakijoista työllistyy ensimmäisen kolmen kuukauden sisällä avoimille työmarkkinoille. Siitä joukosta, jonka työttömyysjakso kestää kolmesta kuukaudesta puoleen vuotta, avoimille työmarkkinoille työllistyy vielä lähes 40 prosenttia. Mutta kun työttömyys venyy vuoden mittaiseksi, työpaikan saa enää 14 prosenttia, ja yli kaksi vuotta työttömänä olleista vain viidelle prosentille järjestyy työtä avoimilta työmarkkinoilta.

Harrastuksilla voi olla suuri vaikutus

Laman jälkeen tapahtunut muutos on jakanut työttömät selkeästi kahteen leiriin: valtaosa koostuu nopeasti työllistyvistä nuorista. Toista joukkoa edustavat pitkäaikaistyöttömyydestä kärsivät yli 50-vuotiaat, joita Turussa on lähes 60 prosenttia työnhakijoista.

Toimistonjohtaja Veli-Matti Vesterinen Turun työvoimatoimistosta korostaa ihmissuhteiden ja harrastusten tärkeyttä, koska ne helpottavat usein yllättävästikin uuden työpaikan etsinnässä.

- Harrastusten parissa voi saada muilta vinkkejä tarjolla olevista työpaikoista.

Työllisyystilanne on parantunut tasaisesti vuodesta 1994 alkaen aina vuoteen 2001, jonka jälkeen työttömyys jämähti kutakuinkin samalle tasolle. Merkittävänä vaikuttimena on ollut telakkateollisuudessa tapahtuneet muutokset.

Turussa hankalin työllisyystilanne on teollisuuden työpaikoissa. Työttömyys on vuoden 2001 jälkeen lisääntynyt jonkin verran myös teknisillä ja akateemisilla aloilla sekä palvelu- ja hallintoalalla.

Lama mullisti työvoimapalvelut

Lama tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta ja mullisti työvoimahallinnon täysin alkusyksystä vuonna 1990. Sen jälkiä niitetään edelleen.

- Vielä saman vuoden loppukeväästä yritimme rekrytoida rakennusalan työntekijöitä Ruotsista. Kun palasin kesälomalta, tilanne oli täysin muuttunut. Avoimet työpaikat olivat hävinneet ihmeellisesti koneelta, johtava työvoimaneuvoja Ansa Haataja muistelee.

Sen jälleen työvoimaviranomaisten työn luonne ja tehtävät muuttuivat nopeasti. Ajurinkadun työvoimatoimiston jonot olivat toisinaan niin pitkiä, että jono ylsi Läntiselle Pitkällekadulle saakka.

- Käyttöön otettiin ryhmäneuvontapalvelut. Työttömiä oli niin paljon, että meillä ei ollut mahdollisuuksia kohdata heitä jokaista yksitellen ja henkilökohtaisesti. Harkitsimme jopa Turkuhallin vuokraamista työttömien neuvontatilaisuuteen, mutta luovuimme siitä, Vesterinen muistelee.

Tärkein tavoite oli välittömän "ensiavun" antaminen. Käytännössä se tarkoitti sitä, että jokaisen työttömyysturvahakemus saatiin vireille.

Meriteollisuudella ratkaiseva asema

1990-luvun lama nosti työttömyyden ennätyslukuihin. Työttömyyshuippu saavutettiin vuonna 1993, jolloin Varsinais-Suomessa oli 40 000 työtöntä työnhakijaa.

- Laman myötä tuli aivan uusia asiakasryhmiä. Yksi heistä olivat johtajat, joille oli vaikea tarjota töitä perinteisin työllistämiskeinoin. Heille järjestettiin muutoksenhallintakursseja, jotka käytännössä olivat surutyökursseja, Vesterinen muistelee.

Turun työvoimatoimistossa kehitettiin heitä varten oma valtakunnallinen johtajapankki. Ryhmä ideoi muun muassa työvoiman vuokraamisen, josta sittemmin on tullut myös työvoimahallinnon aktiivisesti käyttämä menetelmä.

Tulevaisuuden työvoimatilannetta on Vesterisen mukaan vaikea ennustaa. Lamavuodet olivat siitä selvä osoitus. - Meriklusterin menestyminen vaikuttaa varmaan eniten Turun seudun tulevaisuuteen työmarkkinoilla, Vesterinen uskoo.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.