Keskiviikko 13.12.2017Seija

Tero Seppälä haluaa palauttaa miesten ampumahiihtokunnian

Antti Aimo-Koivisto
Tero Seppälä alkoi harrastaa ampumahiihtoa tosissaan vasta kolme vuotta sitten
Tero Seppälä alkoi harrastaa ampumahiihtoa tosissaan vasta kolme vuotta sitten

Reima Rautiainen

Suomen miesampumahiihtäjien menestyslumet sulivat vuosia sitten. Menestymättömyys ei kiusaa Tero Seppälää, joka vaihtoi ampumahiihdon leipälajikseen muutama vuosi sitten.

Seppälä, 21, alkoi harrastaa ampumahiihtoa tosissaan 18-vuotiaana. Siihen saakka hänen ykköslajinsa oli ollut maastohiihto.

– Neljäs vuosi on menossa ampumahiihdossa. Se vain rupesi kiehtomaan maastohiihtoa enemmän, Seppälä perustelee.

Hänelle valinta oli luonteva. Seppälän Timo-isä kilpaili Suomen ampumahiihtomaajoukkueessa 1990-luvulla ja edusti maataan muun muassa Lillehammerin olympiakisoissa 1994.

Kestävyysgeenejä Tero on saanut myös Marita-äidiltään, joka kisasi maastohiihdossa aikuisiän kynnykselle.

Hiihtotaustallaan Tero Seppälä on luonut vankan pohjan, jonka päälle on hyvä petrata ampumista. Sen harjoittelu on ollut Pohjois-Pohjanmaan Haapajärveltä kotoisin olevalle nuorukaiselle konstikasta.

– Olot ampumisen harjoitteluun ovat olleet syksyllä ja talvella hankalat pimeyden takia. Tero kävi lukiovuosinaan loka-marraskuussa koulua vaihto-oppilaana Muoniossa, jossa ampumisen ja hiihdonkin harjoittelu oli paljon helpompaa, isä Timo Seppälä kertoo.

Nykyisin Terolla ei ole harjoitteluoloistaan valittamista. Hän opiskelee toista vuottaan Joensuun ammattikorkeakoulussa metsätaloutta, ja vieressä Kontiolahdella on tunnetusti Suomen johtava ampumahiihtokeskus.

Ei ole sattumaa, että ensimmäisellä opiskelukaudellaan Tero Seppälä muokkasi harjoitteluaan uusiksi.

– Määrä pysyi suunnilleen samana, mutta harjoittelun laatuun panostin enemmän. Lisäsin ammunnan määrää, hän kertoo.

Suomen miesampumahiihto on vaipunut alhoon. Kun vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Suomi saattoi röyhistellä MM-mitaleilla Paavo Puurusen kullan ja Vesa Hietalahden hopean ansiosta, toissa kaudella maa ei saanut yhtään maailmancup-pistettä.

Toisin sanoen yksikään suomalainen ei kauden 2015–16 maailmancupin 25 kilpailussa yltänyt 40 parhaan joukkoon.

Suomalaismiesten akilleenkantapää on hiihto. Vauhti ei riitä.

Seppälä oli viime viikolla Ruotsin Östersundin cup-avauksessa suomalaisista nopein hiihtäjä. Ikäistensä joukossa viime talvena nuorten MM-kilpailuissa hän sijoittui normaalimatkalla neljästä sakkominuutista huolimatta kahdeksanneksi.

– Olin kisan nopein hiihtäjä. Yksi sakko vähemmän, ja olisin ollut mitaleilla.

Kotitilallaan maanviljelyä harrastavalla Seppälällä on läheinen esikuva. Hänellä on muistissaan välähdyksiä haapajärveläisen Mika Myllylän suuruuden päivistä maastohiihdossa.

– Mikan Benjamin-poika oli koulussa samalla luokalla kanssani. Kun Mikan sauvajuoksumaastossa Tervanevalla käy, tietää, että menestyksen eteen oli tehty töitä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.